Voimistelijat marssivat soittokunnan johdolla Pohjois-Esplanadilla. Avajaiset, puheita, taustalla mm. Johanneksen kirkko. Presidentti Relander puolisoineen saapuu. Naisten ja tyttöjen voimistelua, tanssia ja pelejä urheilukentällä, soittokunta soittaa. Voimisteluesityksiä sisällä.

Kansainväliset voimistelukisat Helsingissä.

Miesten teline- ja joukkuevoimisteluesityksiä ja urheilijoiden marssi kaupungilla.

Kuopiolaisen kauppahuone Raninin yrityskuva. Kauppahuoneen 100-vuotisjuhlat, oluen valmistusta yrityksen panimossa.

Pitkä dokumenttifilmi 700-vuotiaasta Viipurista, joka oli osa Suomea vuoteen 1944 asti. Mukana runsaasti arkistomateriaalia.

Stockmannin tavaratalon satavuotisjuhlallisuuksia.

Historiallinen kansallispukukulkue.

Kuvia nuorisoseurain suvipäiviltä Helsingissä 1955. Dokumenttielokuva sisältää kuvia tanhu- ja voimisteluharjoituksista sekä historiallisesta kulkueesta Kasarmin torilta Stadionille.

Puheita, lipunnosto, onnittelujen vastaanottoa, juhlaillalliset ja ilotulitus.

Konneveden kirkon vihkiäiset juhannuksena 1923. Arkkitehti Ilmari Launis perheineen Kansallismuseon portailla.
[mykkäelokuva, säilynyt kuvamateriaali]

Felix Forsmanin ohjaama ja Felix-Filmin valmistama ensimmäinen suomalainen 35 mm:n värilyhytelokuva toukokuulta 1951. Se on Paulig Oy:n tilaama yhtiön 75-vuotiselokuva. Kyseessä on aikansa suurimuotoinen tilauselokuva, jonka kustannuksissa ei ole säästetty. Suomalainen kahvin tarina alkaa vuodesta 1756 ja jatkuu huolella dramatisoiduilla jaksoilla vuoteen 1951. Elokuva päättyy ylväästi Uuno Kailaan sanoittamaan Pauligin marssiin.

Toinen osa Suomi-Filmin Mannerheim-trilogiasta, joka esitettiin alkuvuodesta 1938. Kun Bio Maxim kuvasi Mannerheimin 70-vuotispäivän juhlallisuudet kahdella kameralla ja mykkänä, niin Suomi-Filmi kuvasi äänielokuvansa viidellä kameralla. Narvan marssi soikin komeasti, kun Mannerheim tarkastaa joukot. Onnittelijoiden virta on katkeamaton presidentti Kyösti Kalliosta, Ernst Linderistä ja Nikolaus von Falkenhorstista teollisuusliittoon ja heimosotureihin...

Kuvia rautatieläisten III:lta laulu- ja soittojuhlilta Jyväskylässä 1953.

Helsingin Olympiastadionin juhlalliset vihkiäiset voimisteluesityksineen ja urheilukilpailuineen.

Suomen Lääkäriliitto tilasi elokuvan 50-vuotisjuhlavuotenaan. Dramatisoitu jakso kertoo perheenisästä, jolla todetaan tarkkojen tutkimusten jälkeen vatsakatarri ja – ilmeisesti – keuhkosyöpä. Potilas tulee tutkimuksiin Turun yliopistolliseen keskussairaalaan, missä hänestä otetaan näytteitä mm. keuhkotähystyksellä. Kaikki näytteet tutkitaan äärimmäisen huolellisesti: ”Patologi-lääkäri pitää sananmukaisesti isän kohtaloa kädessään.” Vaihe vaiheelta edetään uuteen ja nykyaikaiseen leikkaussaliin, missä ”kaikki työskentelevät varmasti ja kitkattomasti kuin saman koneen osat”. Mies paranee ja palaa paikalleen perheensä pariin sekä työhönsä tehtaaseen – kellokortin leimattuaan mies on jälleen koneiston toimiva osa. Kaikkivoipa medikalisaatio korjaa ihmisen kuin vaurioituneen laitteen.

Suomen työväenliikkeen tapahtumia ja tilaisuuksia kuvattiin 1920- ja 30-luvuilla erittäin vähän. Tässä sellainen harvinaisuus kesältä 1927. Liittojuhlien pääpuhujana on veteraani, Suomen työväen herättäjä ja kasvattaja, fil. tohtori N. R. af Ursin (1854-1936). Mukana on ainutlaatuinen kuvajakso: liittojuhlakulkuetta vastaan tulee armeijan sotilasosasto soittokunta etunenässä.

Sortavalaa ja sen ympäristöä, Sortavalan laulujuhlat, Alpo Sailon veistämän runoilijapatsaan paljastustilaisuus, Valamon luostari.

Suomen Vanhan Kaartin 120-vuotisjuhlat. Kunniamerkkien jakotilaisuus Helsingin Kasarmintorilla ja kaartilaisten ohimarssi Senaatintorilla.

Ylioppilaat marssivat Vanhan Ylioppilastalon edustalta Snellmanin patsaalle, kuorolaulua, seppelten laskua.

Elokuvassa kehotetaan juomaan maitoa ja esitellään maidon kulku tuottajalta kuluttajalle.

Rovaniemen kaupungiksi julistamisjuhlallisuudet ja kaupungin esittelyä.

Turun Kaupunginteatterin uuden rakennuksen vihkiäiset 8.9.1962.

Suomen 26. itsenäisyyspäivän valtakunnallinen juhla Turussa. Jumalanpalvelus, seppeleenlasku, puheita.

Olympiajoukkueen saapuminen laivalla Helsingin Eteläsatamaan, vastaanottotilaisuus ja urheilijoiden juhlallinen seppelöinti Pallokentällä.

Suomen Laivaston suuri paraati ja sotalaivojen taistelunäytös kesäsunnuntaina 1938. Suomella on pieni, mutta sisukas laivasto, kärjessä vain kaksi panssarilaivaa. Meripoikien paraatin sanoma on selkeä: tarvitaan uusia aluksia.

Kuvia TUL:n VII:stä liittojuhlista, jotka samalla olivat 50-vuotisjuhlat.
Dokumenttielokuva sisältää kuvia eri lajien urheilukilpailuista, juhlatilaisuudesta Helsingin Jäähallissa ja voimisteluesityksistä.

Työtehoseuran 40-vuotisjuhlallisuudet sekä seuran toimintaa.

Kuvia nuorisoseurain suvipäiviltä Helsingissä. Dokumenttielokuva sisältää kuvia nuorisoseurain viestin tuomisesta Messuhalliin ja tanhukilpailusta.

Kuvia Helsingin Vanhan Kaartin juhlatilaisuudesta ohimarsseineen.

Joukot marssivat Mannerheimintiellä, kärjessä Mannerheim ratsain. Taustalla VR:n makasiineja, Arkadian puisto ja Eduskuntatalon tontti. Senaatintori, Valtioneuvostoon meno, etualalla torilla ratsuväkeä ja koira. Yleisöä Suurkirkon portailla, Mannerheim ja Svinhufvud tarkastavat yhdessä torilla olevat joukot. Kirkkoon meno. Ratsuväkeä Töölön kentällä. Paraati Esplanadilla.

Suomen vanhan sotaväen historiaa, elokuva on omistettu vanhoille veteraaneille. Veteraanisukupolvi luovuttaa vartiopaikan ja nuori sukupolvi ottaa sen vastaan. Entisen Suomen Kaartin veteraanien esittely ja heidän osallistumisensa marsalkan patsaan paljastukseen 4.6.1960.

Palosalmen metsätyömieskodin vihkiäisiin Rovaniemellä kokoontui arvovaltainen kutsuvierasjoukko, kärjessä "tasavallan ensimmäinen mies" Urho Kaleva Kekkonen. Kulttuuriohjelmaa esittivät Kauko "Justeeri" Käyhkö ja Lapin Lauluveikkojen vahvistettu kvartetti. Tervehdykset aloitti presidentti Kekkonen, joka oli juurillaan vanhojen metsätyömiesten parissa. Ja niin kallistui iltaansa Palosalmen suuri päivä.

Valkoisten joukkojen paraati Helsingissä.

Nuorisoseurain suviseurat Helsingissä 1955. Dokumenttielokuva sisältää kuvia kunniakäynnistä Hietaniemen sankarihaudalla ja kenttähartauksesta Senaatintorilla sekä juhlakulkueesta Stadionille ja tanhuesityksistä.

Nuijamiesten patsaan juhlallinen paljastustilaisuus Ilmajoella v. 1925. Paikalla mm. presidentti ja rouva Relander sekä Kyösti Kallio ja Antti Tulenheimo.
Musiikki lisätty 2014.

Työväen urheiluliiton VI liittojuhla ja kuvia sen voimisteluesityksistä.

Kuvia nuorisoseurain Suvipäiviltä Helsingissä. Dokumenttielokuva sisältää kuvia pääjuhlan tanhu- ja voimisteluesityksistä sekä työstä ja maisemista.

Nuorisoseurojen suvipäivät Helsingissä. Dokumenttielokuva sisältää kuvia kansantanhu- ja voimisteluesityksistä.

Historiallinen kulkue ja juhla Mikkelissä.

Tampereen suojeluskunnan juhlaparaati. Koostettu säilyneestä materiaalista.

Mannerheim tarkastaa joukot Senaatintorilla 16.5.1938. Suomalaisten virkamiesten lisäksi paikalla ulkomaalaisia vieraita. Kuvaa satamasta, jossa laivat ovat juhlaliputuksessa. Ohimarssi, Mannerheim ottaa paraatin vastaan. Vapaussodan invalidien autojonot, rintamamiehet, ym. joukot. Lentokoneet esittäytyvät. Lotat ruokatarjoilussa. Juhlat Stadionilla. Mannerheimin puhe.

Ylioppilaskunnan laulajien 70-vuotisjuhlallisuudet.

Riihimäen Lasi Oy:n yrityskuva ja 50-vuotisjuhlat sekä tehtaan tuotteiden esittelyä.

Juvan kirjatehtaan vihkiäiset 4.1.1977.
Hannu Tarmio, Esko Rekola ja Ahti Karjalainen pitävät puheen. Kirjapainon toiminnan esittelyä, liukuhihnalla Tuntematon sotilas -kirjoja. Väinö Linna signeeraa kirjan.

TUL:n VI liittojuhla Helsingissä 1963 ja sen nuorisokisat

Teollisuusdokumentti.

Helsingin yliopiston filosofisen tiedekunnan kahdeksaskymmenes promootio vuonna 1951, promootiojuhlallisuuksien kummastelijana "satunnainen kulkija".

Helkama Oy:n yrityshistoria ja toimintakertomus.

Lyhytelokuva Suomen urheilun isästä Ivar Wilskmanista (1854-1932). Sibeliuksen musiikilla vahvistettu dokumentti kuvaa uutiskatsausmaisesti Wilskmanin syntymän 100-vuotisjuhlapäivän tapahtumia. Paikalla ovat liki kaikki elossa olevat suomalaiset kultamitalimiehet ja -naiset Paavo Nurmen johdolla. Urheilujohtajat ovat mukana, tietty, ja taiteellisesta annista vastaa seitsemän veljestä Tauno Palon johdolla.

SDP:n 60-vuotisjuhlat.

Vanhan Rauman ja sen merenkulkuperinteen esittelyä ja kuunari Uljaan viimeinen purjehdus ja upottaminen.

Toukokuun 19. päivänä 1940 vietetään Suomessa ensimmäisen kerran sankarivainajien muistopäivää. Koko Suomen kansa laskee lipun puolitankoon kunnianosoituksena talvisodan sankarivainajille. Elokuva Helsingin Suurtorin valtakunnallisesta muistojuhlasta, jossa on mukana Suomen koko poliittinen ja sotilaallinen johto. Elokuva on laadittu isänmaallisen runonlausunnan ja musiikin muottiin.

SOK:n juhlaelokuvassa esitellään osuustoiminnan historiaa ja nykypäivää, maataloutta ja eri alojen teolllisuutta.

Pellervo-Seuran ja pellervolaisen osuustoimintaliikkeen esittelyelokuva sekä Pellervo-Seuran 50-vuotisjuhlat Helsingissä 1949.

Rautalammin pitäjän 400-vuotisjuhlallisuuksien viettoa kotiseutumuseon kentällä, Rautalammin kirkossa sekä pääjuhlassa, Kirkkopuiston keskuskentällä 22.-23.7.1961.

Savonlinnan kaupunki kasvoi 1400-luvun lopulla rakennetun Olavinlinnan ympärille.

Inkerin taistelujen muistojuhla. Loppuosa elokuvasta värillinen.
[mykkä]

Savonlinnan kaupungin 325-vuotis juhlallisuuksia 4 päivän ajalta vuonna 1964.

Kesällä 1939 paljastettiin Saksassa suomalaisen jääkärilikkeen muistomerkki. Elokuva korostaa Suomen ja Saksan aseveljeyttä.

Adams Filmi Oy:n ensimmäisiä elokuvia, ja ainoa joka on säilynyt yhtiön mykkäkauden dokumenteista. Se kuvaa Kokemäenjoen yli johtavan suuren sillan koekäyttöä ja vihkimistilaisuutta syyskuussa 1926 Porissa. "Kyl' maar toi nyt vaan pitää..." "Kyl' sen pitäis pitämän..." Uusi silta vihittiin 26.9.1926 ja viimeiset ylikulkijat nähdään vanhalla Charlotta-sillalla.

Helsingin yliopiston promootioita.

Kamera seuraa presidentti Kekkosta itsenäisyyspäivänä 1957.

Suomi-Filmin 40-vuotisjuhlallisuuksiin liittyviä tapahtumia.

Länsisuomalaisen kauppalan nousu kaupungiksi. Poliittinen päätöksenteko ja juhlintaa.

Helsingissä pidettyjen Suur-suvipäivien ohjelmassa oli historialliset kuvaelmat, jotka kuvastivat Suomen maakuntia.

Imatran voimalaitoksen vihkiäiset ja kuvia voimalaitoksesta sekä koskesta.

Elokuva on valmistettu Paraisten Kalkki Oy:n 75-vuotisjuhlan johdosta, mutta se on aiheeltaan ja käsittelyltään tavallisuudesta poikkeava nimenomaan juhlaelokuvaksi. Sen johtavana ideana on, että teolliseen toimintatapaan, joka on hyvinvointimme edellytyksenä, liittyy väistämättä myös negatiivisia tekijöitä - ennen kaikkea ympäristön turmeltumista ja uusiutumattomien luonnonvarojen liian nopeata käyttöä.