Niittyheinänteko on kansatieteellisesti tarkka heinänteon kuvaus ikivanhasta Sompion Lapista, Saariselän tunturimaasta, Sodankylän pohjoisosan Mutenian kylästä.

Kalastusta Sompio-järvellä.

Historiallinen kansallispukukulkue.

Kalastajakylän elämää.

Kiireetön ja runollinen dokumentti vanhasta karjamajamuodosta Taipalsaarelta. Talon karja sekä naiset ja lapset viedään kesäksi saareen. Välähdyksiä pyykinpesusta ja tuulastamisesta yöjalassa käyntiäkään unohtamatta.

Heinänkorjuuta perinteisin menetelmin.

Rauma on ollut pitsinnypläyksen kehto jo 1600-luvulta lähtien. Siellä oli 1800-luvun alkupuolella noin 600 nyplääjää. Kuuluisimmat nyplääjät ovat jättäytyneet naimattomiksi, naimisissa ollessa ei ehdi nyplätä. Näille mestareille nypläys onkin taidetta.

Kansatieteellisiä kuvia karjalaisesta kyläelämästä, kalastusta, praasniekat.

Niilo Heinon (s. 1927) ohjaama ja kuvaama sekä Osmo Vuoriston käsikirjoittama dokumentti on kolmiosaisen Sompio-sarjan perusosa. Se on kansatieteellisesti tarkka kuvaus ikivanhasta Sompion Lapista, Saariselän tunturimaasta, Sodankylän pohjoisosan kaukaisimmasta Mutenian kylästä ja kylän asukkaiden elinoloista ja -tavoista. Sarjan muut osat ovat Niittyheinänteko ja Kiiskismarkkinat. Sarja on suomalaisten Lappi-elokuvien ehdotonta aatelia. Se kuvattiin alueella, joka jäi Lokan ja Porttipahdan suunnattomien tekojärvien alle. Elokuvassa on upea, runollinen teksti ja hieno, verkkainen tunnelma. "Ei ole kiirettä Lapin kiveliössä. Siellä on aikaa, kesällä yötöntä päivää, talvella päivätöntä yötä."

Kirkkoveneiden kilpasoutu, kiekonlyönti, keinu-, voima- ja taitoleikkejä. Elokuva oli alunperin suunniteltu vuoden 1940 olympiakesää varten. Varsinainen filmi tuhoutui osittain sotavuosina.

Tukkilaiskisat vuodelta 1949.

Kansatieteellinen dokumenttielokuva kirveellä ja veitsellä suoritettavista käsitöistä. Dokumentti sisältää kuvia muun muassa aidaspuun, kirvesvarren ja puunaulojen veistämisestä sekä nahkakengän valmistuksesta.

Ensimmäinen kokonaan säilynyt Tampereella kuvattu dokumenttielokuva. Kesäkuun lopulla 1922 Tampereella pidettiin Suomen 12. yleinen maatalousnäyttely ja sen yhteydessä teollisuusnäyttely, joka edusti etusijassa pien- ja kotiteollisuutta. Tässä elokuvassa vanhat ja nuoret käsityömestarit antavat työnäytöksiä, merkillepantavaa on lasten ja nuorten runsas mukanaolo, näin käsityötaito ja -perinne siirtyi uudelle sukupolvelle. Syntyy konttia, virsua, luukampaa, ruukkua, mattoa, voipyttyä, hartiahuivia, pärekoria, kiulua, himmeliä, tallukat, pitsiä Rauman tyyliin... Lampisen suksitehtaan perustaja Emil Lampinen tekaisee komeat hikilaudat. Jo 1920-luvulla monet käsityömuodot joutuivat väistymään tehdasvalmisteisten tuotteiden levitessä yhä laajemmalle.

Varhainen värifilmi kertoo perinteisistä menoista Kristiinankaupungin naapurikunnassa ruotsinkielisellä rannikkoseudulla.

Hailuotolaiset kalastajat laskevat isorysän ja nostavat kahden tonnin saaliin.

Elokuva kuvaa Lammin pitäjän Ronnin kylässä keväällä 1967 kylvetyn pellavan vaiheita korjuusta langaksi. Elokuvan kauniilla kielellä kirjoitettu selostus kertoo pellavan korjuun ja käsittelyn eri vaiheista, niihin liittyvistä tavoista sekä pellavanviljelyn historiasta Suomessa.

Kirkkovenematka Luhalahden kylästä Ikaalisiin, Luhalahden seudun väki oli etsinyt ullakkojen kätköistä vanhat kirkkovaatteet ja sonnustautunut matkaan niin kuin isoisät ja -äidit aikoinaan.

Juhannuksenviettoa eri paikoissa.