Kari Uusitalon ja Veikko Laihasen historiallinen dokumenttielokuva Suomalainen ratsuväki (1963) kertoo Suomen armeijan ratsuväestä ja sen historiasta; syntyvuodesta 1555 aina vuoteen 1947 asti, jolloin ratsuväki jalkautettiin eli lopetettiin.

Tommi Raution dokumenttia ja fiktiota yhdistävä elokuva He jäivät on poeettinen dokumenttielokuva talvisodasta lapsenlapsen näkökulmasta. Elokuvassa tuodaan esille naisen asema kotirintamalla ja toisaalta sivutaan Keljan taistelua, yhtä talvisodan ratkaisutaisteluista. Elokuvan fiktiivisessä osassa kerrotaan autenttiseen kirjeenvaihtoon perustuva inhimillinen tarina sotilaan ja hänen vaimonsa kohtalosta talvisodan jaloissa. Dokumentaarisessa osassa kaksi Keljan taistelussa mukana olleen sotilaan lastenlasta selvittää pappansa kohtaloa.

Matti Kassilan ohjaama dokumenttielokuva Kolmen kaupungin kasvot on esittelevä kuvaus Turun, Tampereen ja Helsingin kaupungeista. Dokumentissa jokaisesta kaupungista on omassa osiossaan katsaus niiden historiaan, maantieteelliseen rakenteeseen, kulttuuriin sekä ominaisimpiin piirteisiin. Selostajina toimivat Mai-Brit Heljo, Olavi Puusaari ja Paavo Noponen.

Urheiludokumentissa Työn ja kisan kädenlyönti (1954) seurataan Työväen Urheiluliiton neljänsien liittojuhlien valmisteluja eri puolilla Suomea kesällä 1954. Avajaisten ja loppujuhlan lisäksi seurataan useiden eri lajien kilpailuja.

Hannu Lemisen koostama Helsingin 1952 kesäolympialaisten suomalainen kisaelokuva on kaksiosainen. Maailmat kohtaavat (1952) kertoo olympiatulen reitistä, avajaisista sekä yleisurheilutapahtumista. Kultaa ja kunniaa (1953) esittelee kisakaupungin tunnelmia, muiden urheilulajien kilpailuja ja päättäjäiset. Kisoista kuvatusta materiaalista leikattiin erikseen ulkomaiset versiot mm. Pohjoismaita sekä saksalaista ja englantilaista kielialuetta varten.

Anton Podworskyn kuvaama esittelyelokuva Suomen suojeluskuntajärjestö (1926) korostaa kuvin ja välitekstein suomalaisten maanpuolustustahtoa ja suojeluskunnan merkitystä sen toteuttamisessa. Järjestön toimintaa eri vuodenaikoina esittelevä dokumenttifilmi huipentuu suojeluskuntajoukkojen juhlavaan paraatiin, jonka vastaanottavat presidentti Relander ja Ruotsin kuningas Kustaa V Senaatintorilla 16.5.1925.

Hannu Lemisen koostama Helsingin 1952 kesäolympialaisten suomalainen kisaelokuva on kaksiosainen. Maailmat kohtaavat (1952) kertoo olympiatulen reitistä, avajaisista sekä yleisurheilutapahtumista. Kultaa ja kunniaa (1953) esittelee kisakaupungin tunnelmia, muiden urheilulajien kilpailuja ja päättäjäiset. Kisoista kuvatusta materiaalista leikattiin erikseen ulkomaiset versiot mm. Pohjoismaita sekä saksalaista ja englantilaista kielialuetta varten.

Risto Orkon Suomi-Filmin uutiskatsauksista kokoama dokumenttielokuva Taistelun tie (1940) käsittelee talvisotaa. Kooste alkaa syksyn 1939 ylimääräisistä kertausharjoituksista. Sotarintaman tapahtumista nähdään kuvia mm. Karjalan kannaksen taisteluista ja Raatteen tien motista. Kotirintamalta nähdään Helsingin pommituksia ja eri kaupunkien kokemia pommitustuhoja, ulkomaisen lehdistön toimintaa Suomessa sekä Punaisen ristin ja Suomen naisten kunnostautumista haavoittuneiden hoidossa. Elokuvassa esitellään myös mm. sotilaskoulutusta ja työskentelyä asepajoissa, propagandasodan välineitä, sotavankien olosuhteita sekä Pohjoismailta saatua humanitaarista apua.

Kalevalaseuran toimeksiannosta tehdyssä kansatieteellisessä mykkäelokuvassa Häidenvietto Karjalan runomailla (1921) esitellään rekonstruoituja perinteisiä rajakarjalaisia häämenoja. Elokuvan tapahtumat suunnitteli kansatieteilijä, professori U. T. Sirelius, ja sen ohjasi kansanmusiikin ja kansanrunouden asiantuntija, professori A. O. Väisänen. Elokuva kuvattiin Suojärven rajapitäjässä ja näyttelijöinä oli paikallisia asukkaita.

Kari Uusitalon ohjaama ja käsikirjoittama henkilödokumentti Mannerheim Suomen marsalkka (1968) kertoo dokumenttifilmien ja valokuvien välittämänä Suomen marsalkan, Carl Gustaf Emil Mannerheimin elämänkaaren.

Taistelujen tie (1960) on Suomi-Filmi Oy:n ja Risto Orkon tuottama sekä tämän yhteistyössä K.J. Mikolan ja Sakari Salokankaan kanssa suunnittelema sotadokumentti. Elokuvassa kuvataan Suomen toimia talvi- ja jatkosodassa kertojien, karttakuvien sekä TK-kuvaajien aineistosta kerätyn koosteen avulla.

Dokumenttielokuva Finlandia (1922), "6-näytöksinen filmi Suomen maasta ja kansasta sellaisina kuin ne ulkomaalaisille esitetään", syntyi Ulkoministeriön tilauksesta. Mykkäelokuvan sisältösuunnitelman laati lähetystöneuvos Georg Theslöf, ja sen ohjauksesta huolehti Eero Leväluoma Erkki Karun valvonnassa. Finlandiasta valmistettiin kopioita ainakin seitsemänä erikielisenä versiona, ja sitä esitettiin vuosikymmenen mittaan useissa Euroopan maissa sekä Etelä- ja Pohjois-Amerikassa.

Kurt Jägerin Oy Taide-Filmi Ab:n mykkädokumentissa Suomen presidentti Lauri Relanderin vierailu Virossa v. 1925 (1925) seurataan Suomen toisen, vastikään virkaansa astuneen presidentin Lauri Kristian Relanderin ensimmäisestä virallista ulkomaanmatkaa, jonka kohteena on Viro.