Ilmari Unhon ohjaama Koskenkylän laulu (1947) on maalaisromanssi, jossa varakkaan talon poika, Reino Köyri (Tauno Palo), putoaa pakoretkellään hevosen kyydistä ja päätyy Liuhalan mökkiin Venlan (Emma Väänänen) hoidettavaksi. Siellä hän rakastuu talon tyttäreen, Annaan (Hilkka Helinä). Parin yhteiselämää vaikeuttavat aikaisemmat avioliittolupaukset ja epäselvyydet sukulaisuussuhteissa.

Teuvo Tulion ohjaama melodraama Laulu tulipunaisesta kukasta (1938) pohjautuu useaan kertaan filmattuun Johannes Linnankosken samannimiseen romaaniin. Koskelan talon perillinen Olavi (Kaarlo Oksanen) riitaantuu vanhempiensa kanssa, kun ei voi mennä naimisiin Elli-piian (Nora Mäkinen) kanssa. Olavi lähtee tukkilaiseksi ja viettelee tyttöjä toisensa jälkeen. Moision rikkaan talon tytär Kyllikki (Rakel Linnanheimo) saa hänet ajattelemaan kevytmielisyytensä seurauksia.

Thure Bahnen ohjaama, Tatu Pekkarisen käsikirjoittama ja Harry Bergströmin säveltämä On lautalla pienoinen kahvila (1952) on musiikkipitoinen tukkilaiselokuva. Toimittaja Sanni (Tuija Halonen) saapuu savotalle tekemään juttua tukkilaisista, mutta päätyy Eräksen (Willam Markus) vinkistä kahvittaja-Marleenan (Siiri Angerkoski) apulaiseksi ja hurmaa tukkilaiset.

Armand Lohikosken ensimmäinen ohjaustyö Me tulemme taas (1953) on Reino Helismaan käsikirjoittama tukkilaiselokuva, joka perustuu hänen samannimiseen iskelmäänsä. Elokuva kertoo uiton myötä saapuvien tukkijätkien (Tapio Rautavaara, Aku Korhonen, Tommi Rinne, Åke Lindman) ja leski-Kaisan (Siiri Angerkoski), hänen Satu-tyttärensä (Tuija Halonen) sekä Karkelan Katrin (Anneli Sauli) romansseista. Ongelmia aiheuttavat kylän miehet, erityisesti Karkelan isäntä (Veikko Linna), jolla on omat suunnitelmansa leski-Kaisan maille.

Ossi Elstelän ohjaama ja Reino Helismaan käsikirjoittama tukkilaiselokuva Kaksi vanhaa tukkijätkää (1954) pohjautuu Toivo Kärjen ja Reino Helismaan samannimiseen iskelmään. Liikarasittunut vuorineuvos Daniel Saarinen (Ossi Elstelä) pakenee seurapiirien hälyä vanhalle työmaalleen Akkakosken uitolle. Salanimen suojissa työskentelevä mies ystävystyy tukkilaisjoukon vanhimman Moterni-Jaskan (Armas Jokio) kanssa. Tytär Elisabeth (Anneli Sauli) seuraa isänsä jälkiä pestautuen työmaalle kämppäemännäksi ja huomaa pian ihastuneensa etumies Kari Honkaan (Olavi Virta).

Armand Lohikosken ohjaama draama Kahden ladun poikki (1958) perustuu Einari Vuorelan romaaniin. Nuori Tupamäen Anna (Anneli Sauli) menee naimisiin vanhan lesken, Hiirenloukun Tuomas-isännän (Eino Kaipainen) kanssa. Tuomas myy vastentahtoisesti metsää Ruukin pomolle (Veikko Linna) ja joutuu majoittamaan kotiinsa joukon tukkilaisia, joista komea naistenmies Humu (Tapio Rautavaara) ryhtyy viettelemään nuorta emäntää.

Ville Salmisen ohjaama ja Reino Helismaan käsikirjoittama Oho, sanoi Eemeli (1960) on musiikkipitoinen komedia, jossa laiska peräkammarin poika Eemeli (Esko Toivonen) lähetetään vanhempiensa toimesta maailmalle perunasadon huonon ennusteen vuoksi. Matkallaan savotalle hän kohtaa partakoneita myyvän helsinkiläisen Tommin (Tommi Rinne), jolla on sama määränpää. Savotalla tukkilaiset (mm. Einari Ketola, Heikki Heino, Ville-Veikko Salminen) ja Eemeli esittävät useita musiikkinumeroita ja pakoilevat miehennälkäistä keittäjätärtä Isabellaa (Siiri Angerkoski). Elokuvan lopussa kuullaan vielä rockiakin.

Brita Wreden ja Felix Forsmanin Tukkijoella tapahtuu (1950) on dokumentaarisia aineksia sisältävä lyhyt nuoriso- ja tukkilaiselokuva, joka tarkoitettiin myös kansainväliseen levitykseen. Sotaorpo Paavo (Leo Mikander) ei sopeudu elämään kaupungissa, vaan karkaa kotiseudulleen pohjoiseen ja pääsee tukkityömaalle töihin. Sattumalta sinne päätyvät myös Paavon kasvattiveli Arvi (Aapo Vilhunen) ja tämän kaveri Martti (Jarkko Salmivaara) etumies Salosen (Kullervo Kalske) hoiviin ”kuria oppimaan”.

Erkki Karun ohjaamassa ja käsikirjoittamassa varhaisessa äänielokuvassa Tukkipojan morsian (1931) Mikkolan Eetu (Aku Käyhkö), pitäjän rikkain talollinen, kosiskelee Kosken Leenaa (Helena Koskinen). Karski tukkipoika Erkki (Urho Somersalmi) iskee juhannustansseissa silmänsä kauniiseen Leenaan ja nuoret rakastuvat. Mustasukkainen Eetu nostattaa kylän miehiä Erkkiä ja tukkilaisia vastaan.

Edvin Laineen ohjaama, yhdessä Kalle Päätalon ja Juha Nevalaisen kanssa käsikirjoittama tukkilaiselokuva Viimeinen savotta (1977) perustuu Kalle Päätalon romaaneihin. Elokuvassa seurataan huutolaispoika Vikke Nilon elämää 1900-luvun alusta 1960-luvulle. Lehvän talon isännän (Juhani Haataja) sortoon kyllästynyt nuori Vikke (Torsti Kovaleff) karkaa ja varttuu nuoreksi mieheksi metsänvartijapariskunnan (Risto Taulo ja Maija-Leena Ervasti) hoivissa. Aikuiseksi kasvanut Vikke (Jyrki Kovaleff) kiertelee tukkijätkänä savotoilla ja tutustuu naisiin, alkoholiin ja korttihuijareihin, tukena uskollinen ystävänsä Einari (Olavi Ahonen).

Mikko Niskasen ohjaama Nuoruuteni savotat (1988) jatkaa Elämän vonkamies -elokuvan (1986) aloittamaa kirjailija Kalle Päätalon omaelämänkerrallisen Iijoki-sarjan tarinaa 1930-luvun alkupuolelta syksyyn 1939. Päätalon perheen elatus on kunnan vastuulla, koska Herkko-isä (Martti Kainulainen) on Oulussa mielisairaalassa. Riitu-äiti (Pirjo Leppänen) yrittää pitää monilapsisen perheensä koossa. Päätalojen esikoinen Kalle (Ari-Kyösti Seppo) uurastaa metsätöissä, tutustuu naisiin ja innokkaana lukijana aikoo kirjailijaksi.

Mikko Niskasen ohjaama kansankuvaus Elämän vonkamies (1986) perustuu kirjailija Kalle Päätalon omaelämäkerrallisen Iijoki-sarjan kolmeen ensimmäiseen romaaniin. Nuoren Kalle-pojan (Teuvo Remes, Tapio Remes) kehityskertomuksen tapahtumat sijoittuvat 1920–30-luvun Koillismaalle, Herkko-isän (Martti Kainulainen) ja Riitu-äidin (Pirjo Leppänen) Iijoen törmälle rakentamaan kotitaloon ja tukkityömaille, missä Herkko ja myöhemmin myös Kalle isänsä sairastuttua työskentelee.

Erkki Karun ohjaama mykkä draamaelokuva Koskenlaskijan morsian (1923) perustuu Väinö Katajan samannimiseen romaaniin. Perä-Pohjolassa Nuottaniemen ja Paloniemen isäntien (Konrad Tallroth, Jaakko Korhonen) keskinäinen kauna aiheuttaa koskenlaskun yhteydessä vaaratilanteen. Nuottaniemen Hanna (Heidi Korhonen) pelastaa rohkealla toiminnallaan särkyneeltä lautalta vesikiven varaan joutuneet Paloniemen Juhanin (Einari Rinne) ja rakastettunsa Koskenalustan Antin (Oiva Soini).

Valentin Vaalan ohjaama draama Koskenlaskijan morsian (1937) on toinen Väinö Katajan samannimisen romaaniin filmatisoinneista (aiempi 1923). 1800-luvun lopun Tornionjokilaaksoon sijoittuvassa tarinassa Paloniemen isäntä Heikki (Eino Jurkka) yrittää selvitä rahavaikeuksistaan poikansa Juhanin (Tauno Palo) ja Nuottaniemen ainoan tyttären Hannan (Ansa Ikonen) naimakaupan avulla. Rehtiin Koskenalustan Anttiin (Kaarlo Kytö) rakastuneen Hannan onnea uhkaa vuolas ja vaarallinen Korpikoski.