Kalle Kaarnan ohjaama draama Kuisma ja Helinä (1932) on ensimmäinen Larin-Kyöstin runoelman kahdesta filmatisoinnista (toinen 1951). 1800-luvun loppupuolelle sijoittuvassa elokuvassa kasakkaosasto majoittuu maalle Sankolan taloon. Osaston komea päällikkö Kuisma (Tauno Brännäs) herättää nuoren Helinän (Iris Knape-Jäderholm) huomion. Talon isäntärenki Isma (Kaarlo Kytö) on puolestaan rakastunut tyttöön.