Orvo Saarikiven ohjaama kehityskertomus Tyttö astuu elämään (1943) pohjautuu Mika Waltarin käsikirjoitukseen. Kevätkesästä 1941 alkavassa tarinassa hemmoteltu ylioppilasneiti Elli Arho (Ansa Ikonen) liittyy lottiin, koska haluaa ihailua ja jännittävää elämää. Kevytmielinen tyttö muuttuu rintamalla vastuuntuntoiseksi aikuiseksi. Elokuva on osittain tuhoutunut.

Erkki Karun mykkädraama Muurmanin pakolaiset perustuu Kaarlo Hännisen romaaniin. Pohjois-Suomessa syksyllä 1916 Nivan talon tytär Saima (Ellen Sylvin) pelastaa joessa ajelehtivan miehen, joka osoittautuu saksalaiseksi luutnantti Brauniksi (Gunnar Brygge). Braun ja hänen kuusi toveriaan ovat onnistuneet pakenemaan sotavankeutta Muurmannin ratatyömaalla, mutta luutnantti on joutunut eroon eksyksissä olevasta joukosta. Braunin toipuessa Saiman hyvässä hoivassa Nivan naapuri ja santarmien kätyri, ahne poliisi Simpura (Waldemar Wohlström) saa vihiä erämaahan leiriytyneistä pakolaisista.

Edvin Laineen ohjaama, Väinö Linnan romaanin pohjautuva sotaelokuva Tuntematon sotilas (1955) seuraa kuvitteellisen konekiväärikomppanian vaiheita jatkosodan vuosina 1941–1944. Sotaa tarkastellaan yksilöiden näkökulmasta, mutta elokuvan päähahmona toimii muuttuva joukko suomalaisia rivisotilaita.

Risto Orkon ohjaama sotadraama Jääkärin morsian (1938) on toinen Sam. Sihvon samannimiseen näytelmään perustuvista filmatisoinneista (ensimmäinen 1931). Vuosiin 1916–17 sijoittuvassa versiossa Saksan 27. Kuninkaallinen Jääkäripataljoona on palaamassa rintamalta Libauhun. Jääkärikorpraali Martti Kari (Kullervo Kalske) ihastuu junamatkalla liiviläiseen tanssijattareen Sabinaan (Tuulikki Paananen), johon on iskenyt silmänsä myös paroni Rolf Lichtenstein (Erkki Uotila). Vakoilijoiden juonet ja sota luovat varjoja kauniin tanssijattaren ja komean jääkärin suhteen ylle.

Toivo Särkän ohjaama draamaelokuva "1918" (1957) kertoo menneisyytensä ja omatuntonsa kanssa painivasta nuoresta pastorista Samuel Brosta (Åke Lindman), jonka Suomen sisällissota ajaa uskonkriisiin. Pastorin mieltä kiihdyttää myös omien himojensa kanssa kamppaileva ilotyttö Essi Söderman (Anneli Sauli). Elokuva perustuu Jarl Hemmerin romaaniin.

Matti Kassilan ohjaama historiallinen sotaelokuva Päämaja (1970) perustuu Ilmari Turjan näytelmään. Elokuvassa seurataan ylipäällikkö Mannerheimia (Joel Rinne) ja päämajoitusmestari Airoa (Jussi Jurkka) puolustusvoimien Mikkelin päämajassa jatkosodan ratkaisun hetkinä kesällä 1944. Karjalan kannaksen suurhyökkäyksen ollessa lähellä Airo antaa hyökkäyskäskyn ylipäälliköltä kysymättä. Sodan kääntyessä tappioksi eripuraa esikunnassa aiheuttaa hermopaineiden lisäksi myös nimettömänä julkaistu, tappiomielialaa lietsova lehtiartikkeli sekä saksalaisten tekemä ministerilista Suomen sodasta irtautumisen varalle.

Ilmari Unhon ohjaama draama Kirkastettu sydän (1943) pohjautuu kirjailija Martta Haatasen samannimiseen romaaniin vuodelta 1943. Maalaispitäjän kirkkoherra Ahti Helpi (Joel Rinne), joka kokee itsensä yhtälailla papiksi ja sotilaaksi, lähtee rintamalle jatkosotaan. Kotona raskaana oleva vaimo Lea (Emma Väänänen) huolehtii suurperheensä lisäksi seurakuntalaisista. Vaikeat ajat kestetään uskomalla Jumalaan, kotiin ja isänmaahan.

Mikko Niskasen esikoisohjaus Pojat (1962) perustuu Paavo Rintalan samannimiseen, vuonna 1958 ilmestyneeseen romaaniin. Sota-ajan Ouluun sijoittuva draama kertoo viisipäisestä poikajoukosta, jonka mieltä kiihottavat kaupunkiin asettautunut saksalainen sotilasosasto, kauttakulkevat sotilasjunat ja ajan ihanteet. Tarinan edetessä keskushenkilöksi nousee Vesa-Matti Loirin esikoisroolinaan esittämä Jake.

Edvin Laineen ohjaama Sven Tuuva (1958) pohjautuu Johan Ludvig Runebergin runoon. Iäkkään kersantin (Edvin Laine) yksinkertainen poika Sven Tuuva (Veikko Sinisalo) osallistuu Suomen sodan taisteluihin kenraali Sandelsin (Leif Wager) joukoissa. Korpraali Örn (Aarne Laine) ja kapteeni Duncker (Kauko Helovirta) auttavat Sveniä selviytymään tämän yksinkertaisuuden aiheuttamista ongelmatilanteista. Elokuva huipentuu Koljonvirran taisteluun, jossa Sven kohoaa sankariksi.

Pekka Parikan ohjaama ja Marko Röhrin tuottama sotaelokuva Talvisota (1989) perustuu Antti Tuurin samannimiseen, sotaveteraanien haastatteluille ja arkistoaineistolle rakentuvaan romaaniin. Lokakuussa 1939 Hakalan veljekset Martti (Taneli Mäkelä) ja Paavo (Konsta Mäkelä) lähtevät muiden kauhavalaismiesten joukossa ylimääräisiin kertausharjoituksiin. Kun neuvostojoukot hyökkäävät rajan yli, eteläpohjalaiset päätyvät Karjalan kannaksella etulinjan ankariin taisteluihin lukumääräisesti ylivoimaista vihollista vastaan.

Ilmari Unhon ohjaama ja käsikirjoittama draama Kartanon naiset (1944) pohjautuu Gund von Numers-Snellmanin romaaniin. Vuosiin 1939-1942 sijoittuvassa elokuvassa Larsvikin kartanon nuori emäntä Pia Barbara Björner (Hilkka Helinä) tulee jätetyksi, kun naapurikartano Lintulahden perillinen Rolf von Otter (Reino Häkälä) menee naimisiin rikkaan Inga Dietherin (Maininki Sippola) kanssa. Pia lähtee taiteilijaserkkunsa Ebba Björnerin (Salli Karuna) kanssa matkalle ja tutustuu kapteeni Jukka Kaplakseen (Joel Rinne), joka saa hylätyn naisen unohtamaan sydänsurunsa ja rinnalleen mukaan sota-ajan ponnisteluihin.

Kirjailijana tunnetun Teuvo Pakkalan mykkä seikkailu- ja sotaelokuva Sotapolulla (1921) kuvaa Suomen sisällissotaa 1918, tosin kesäaikaan sijoitettuna. Sissipäällikkö Karunka (Yrjö Hirviseppä), "Valkoinen Piru" ja kapinallisten kauhu, aiheuttaa tuhoa vihollisjoukoissa, kunnes joutuu vangiksi. Hän saa apua kapinallisten Naissoturilta (Lilli Carén), joka rakkautensa tähden luopuu aatteestaan ja hengestään. Hurjapäisen Eliinan (Lisi Carén) ja nuoren Jorman (Jorma Vaajakallio) kanssa Karunka ja valkoiset kääntävät taistelun lopulta edukseen.

Hannu Lemisen ohjaama Ratkaisun päivät (1956) perustuu Juhani Konkan samannimiseen romaaniin. Draamaelokuvan tarina sijoittuu jatkosodan viimeiseen talveen ja sodanjälkeiseen aikaan. Sotilassairaalassa sairaanhoitaja Leena Auer-Lepistö (Ansa Ikonen) kiintyy haavoittuneeseen majuri Yrjö Harttiin (Tauno Palo) tietämättä, että tämä on rintamalla ampunut hänen miehensä, tappiomielialaa lietsoneen ja taistelukäskystä kieltäytyneen vänrikki Veikko Lepistön (Jussi Jurkka). Sodan päätyttyä Valtiollinen poliisi kiinnostuu majurista ja tämän osuudesta asekätkentään. Elokuva oli suosikkiparin Tauno Palon ja Ansa Ikosen viimeinen yhteinen elokuva.

Kalle Kaarnan ohjaama sotadraama Jääkärin morsian (1931) perustuu Sam. Sihvon samannimiseen näytelmään. Eletään vuotta 1915, kun jääkärikorpraali Martin (Tauno Brännäs alias Palo ensimmäisessä roolissaan) ja varsovalaisen balettitytön Sabinan (Hanna Taini) tiet kohtaavat Libaussa. Sabina tanssii tiensä suomalaisjääkärin sydämeen, mutta nuoret joutuvat erilleen, kun jääkäripataljoona hälytetään rintamalle. Häikäilemätön parooni von Lichtenstein (Toivo Pohjakallio) tahtoo Sabinan itselleen keinoja kaihtamatta.

Niskavuori taistelee (1957) on Edvin Laineen ohjaaman, Hella Wuolijoen näytelmiin perustuvan Niskavuori-elokuvasarjan viimeinen mustavalkofilmatisointi. Tapahtumat sijoittuvat jatkosodan aikaan. Miesväki on rintamalla ja Niskavuoren tilaa hoitaa talon miniä Ilona (Mirjam Novero). Eräänä iltana taloon saapuu salaperäinen Juhani (Tauno Palo), jonka henkilöllisyys paljastuu vain vanhalle emännälle Loviisalle (Elsa Turakainen). Vieraan salattu identiteetti, desanttien pelko ja niskuroivat palkolliset siivittävät kuvausta Niskavuoren kotirintaman kamppailusta.