yhteiskunnallinen elokuva

Yhteiskunnallinen elokuva

Hannu Lemisen ohjaama Synnin jäljet (1946) on Sukupuolitautien Vastustamisyhdistyksen kanssa yhteistyössä tehty yhteiskunnallinen melodraama. Tuula Heino (Eeva-Kaarina Volanen), Mirri Kallio (Rauha Rentola) ja Aino Lahti (Ghedi Lönnberg) ovat huonetovereita sairaanhoitajataropistossa. Sairaalaharjoittelun alkaessa Aino saa työtoverikseen tohtori Eero Jokimon (Tauno Majuri), jolla on menneisyydessä ollut suhde oppilaskodin johtajattareen Viivi ”Tantta” Raskiin (Salli Karuna). Samalla Tuula alkaa lähentyä Mirrin kihlatun Ragnar Ekholmin (Tapio Rautavaara) kanssa, joka on alkanut epäillä Mirrin rakkautta ja uskollisuutta.

1946

Synden lockar

Hannu Lemisen ohjaaman elokuvan Synnin jäljet ruotsinkielinen rinnakkaisversio.

1946

Veteraanin voitto

Edvin Laineen ohjaamassa urheiludraamassa Veteraanin voitto (1955) Timo-poika (Pertti-Kalevi) saa tietää isoisänsä Santeri Kivilaakson (Vilho Siivola) taustasta työväen urheiluliikkeessä. Tästä innostuneena hän alkaa kannustaa alkoholisoitunutta isäänsä, työmies Antti Ahdetta (Tapio Rautavaara) harjoittelemaan omaa lajiaan, keihäänheittoa. Elokuva on tehty yhteistyössä Työväen Urheiluliiton kanssa järjestön 35. juhlavuoden kunniaksi.

1955

Rottasota

Maunu Kurkvaaran yhteiskunnallisessa draamaelokuvassa nuoripari Johanna Kannisto (Thelma Ramström) ja Rauno Mäkinen (Tapio Kouki) heräävät yhteiskunnallisiin asioihin nähtyään ekokriittisen elokuvan. Johannan isä on pääministeri (Pehr-Olof Sirén) ja Raunon isä (Ekke Hämäläinen) on mukana tämän hallituksessa. Rauno asettuu nykytilaa ja ministeri-isäänsä vastaan, nähden modernin kaupunkielämän lannistavana ja yhdenmukaistavana. Rauno karkaa kotoaan ja myöhemmin nuoret kohtaavat paetakseen yhdessä kaupungista maaseudun rauhaan.

1968

Kukonlaulusta kukonlauluun

Aarne Laineen ohjaama Kukonlaulusta kukonlauluun (1955) perustuu Topiaksen näytelmään. Eino Kustaala (Åke Lindman) on kyllästynyt kotitilansa elämänmenoon, eikä rakastettu Eliinakaan (Anneli Sauli) enää miellytä. Kaupungista kesävieraaksi tullut Laila (Ilmi Parkkari) tuo Einon kaipaamaa vaihtelua, ja riideltyään isänsä (Arvo Lehesmaa) kanssa Eino lähtee kaupunkiin Lailan perässä, tietämättä Eliinan olevan raskaana. Kaupunkielämä osoittautuu kuitenkin erilaiseksi kuin Eino on kuvitellut.

1955

"1918"

Toivo Särkän ohjaama draamaelokuva "1918" (1957) kertoo menneisyytensä ja omatuntonsa kanssa painivasta nuoresta pastorista Samuel Brosta (Åke Lindman), jonka Suomen sisällissota ajaa uskonkriisiin. Pastorin mieltä kiihdyttää myös omien himojensa kanssa kamppaileva ilotyttö Essi Söderman (Anneli Sauli). Elokuva perustuu Jarl Hemmerin romaaniin.

1957

Kunnioittaen

Edvin Laineen ohjaama Kunnioittaen (1954) perustuu Ensio Rislakin samannimiseen näytelmään. Pikkukaupunkiin sijoittuvassa poliittisessa komediassa talousneuvos, Yleisen Vakauttamispuolueen Elmeri Vara (Uuno Laakso), Vapaan Valistuspuolueen edustaja rouva Selma Vuorinen (Elsa Turakainen) ja opettaja, Itsenäisten Naisten Puolueen Irja Solanen (Mirjam Novero) kamppailevat kansanedustajapaikoista. Kun nuori Pertti Aalto (Matti Ranin) alkaa luokkalaistensa kanssa käydä pilakuvin kampanjaa epäkelpoina pitämiään Varaa ja Vuorista vastaan, rehtori Reino Laurila (Tauno Palo) joutuu päättämään, tukeeko hän kansanedustajaehdokkaita vai oppilaitaan ja miten hän suhtautuu Irjan, rakastettunsa, ehdokkuuteen.

1954

Ne 45000

Erkki Karun ja Risto Orkon ohjaama yhteiskunnallinen draama- ja valistuselokuva Ne 45000 (1933) perustuu Maila Talvion samannimiseen romaaniin. Elokuva tehtiin yhteistyössä Suomen Tuberkuloosin Vastustamisyhdistyksen kanssa. Tuberkuloosia vastaan taisteleva lääketieteen kandidaatti Antti Ahonen (Jalmari Rinne) joutuu keskelle kolmiodraamaa ystävänsä Heikki Huhtamäen (Kaarlo Angerkoski) ja tämän mielitietyn Helmi Hirvisen (Helena Koskinen) kanssa.

1933

Meidän poikamme ilmassa - me maassa

Erkki Karun ohjaama ja käsikirjoittama draama- ja valistuselokuva Meidän poikamme ilmassa – me maassa (1934) on itsenäinen jatko-osa Suomen puolustusvoimia esitteleville elokuville Meidän poikamme (1929) ja Meidän poikamme merellä (1933). Väestönsuojelutarkastaja Erkki (Kaarlo Angerkoski) ihastuu Ainoon (Irja Simola), tärkeän määräraha-aloitteen tyrmänneen kaupunginvaltuuston puheenjohtajan tyttäreen. Lentäjäluutnantti Jarmo (Joel Rinne) joutuu tovereineen pitkänmatkan lentokilpailussa pulaan, ja saa apua viehättävältä Kertulta (Martta Kontula). Suomen ilmavoimien toimintaan ja väestönsuojeluun keskittyvässä elokuvassa kerrotaan myös kaasusodan vaaroista.

1934

Yö on pitkä

Rikoselokuva Yö on pitkä (1952) on Aarne Tarkaksen esikoisohjaus, jonka hän on käsikirjoittanut yhdessä Matti Kassilan kanssa. Pankkivirkailijat Åke Strandberg (Åke Lindman) ja Jussi Virta (Jussi Jurkka) ovat makeaan elämään mieltyneitä nuoria, jotka ryhtyvät lainaamaan rahaa omin luvin pankilta. Kun tuleva tilintarkastus uhkaa paljastaa heidän kavalluksensa, he joutuvat rikoskierteeseen peittääkseen jälkensä.

1952

Suomisen Olli yllättää

Orvo Saarikiven ohjaama draama Suomisen Olli yllättää (1945) perustuu Tuttu Pariston (Seere Salminen ja Elsa Soini) käsikirjoitukseen. Helsinkiläinen Olli Suominen (Lasse Pöysti) ja hänen ikätoverinsa vapautuvat sodan päätyttyä asepalveluksesta. Nuorilla on sopeutumisvaikeuksia, jotka aiheuttavat ongelmia kotona ja koulussa. Olli joutuu ystävänsä Ekan (Kalevi Hartti) kanssa rahavaikeuksiin ravintolajuhlinnan ja juopottelun takia. He sekaantuvat hämäriin liiketoimiin eivätkä jaksa paneutua ylioppilaskirjoituksiin.

1945

Tuhottu nuoruus

Hannu Lemisen ohjaama ja Väestöliiton asiantuntija-avulla käsikirjoittama Tuhottu nuoruus (1947) on yhteiskunnallinen elokuva lasten ja perheen tärkeydestä. Muurarin vaimo Elma Niininen (Henny Valjus) synnyttää jälleen lapsen suureen työläisperheeseen. Perheen vanhin tytär Kirsti Niininen (Helena Kara) seurustelee salaa lääkärin pojan Eino Varjon (Kullervo Kalske) kanssa ja tulee tälle raskaaksi. Kirsti kamppailee vaikean tilanteensa kanssa peläten, miten Eino ja hänen isänsä muurari Niininen (Paavo Jännes) ottavat uutisen vastaan.

1947

Juurakon Hulda

Valentin Vaalan ohjaama yhteiskunnallinen komedia Juurakon Hulda (1937) pohjautuu Juhani Tervapään eli kirjailija Hella Wuolijoen samannimiseen näytelmään. Tapahtumat sijoittuvat 1930-luvun Helsinkiin, jonne torpan tyttö Hulda Juurakko (Irma Seikkula) saapuu työnhakuun. Hän pääsee tuomari Soratien (Tauno Palo) sisäköksi, mutta ryhtyy pian opiskelemaan kyllästyttyään työväestön huonoon kohteluun ja asemaan. Huldan sisukkuutta ihaillaan, mutta häntä myös kadehditaan ja yritetään häväistä.

1937

Pojat

Mikko Niskasen esikoisohjaus Pojat (1962) perustuu Paavo Rintalan samannimiseen, vuonna 1958 ilmestyneeseen romaaniin. Sota-ajan Ouluun sijoittuva draama kertoo viisipäisestä poikajoukosta, jonka mieltä kiihottavat kaupunkiin asettautunut saksalainen sotilasosasto, kauttakulkevat sotilasjunat ja ajan ihanteet. Tarinan edetessä keskushenkilöksi nousee Vesa-Matti Loirin esikoisroolinaan esittämä Jake.

1962

Kielletty kirja

Maunu Kurkvaaran elokuvaa on innoittanut kirjailija Hannu Salamaa vastaan käyty jumalanpilkkaoikeudenkäynti ja Markku Lahtelan romaani. Kirjailija (Pekka Haukinen) on kirjoittanut noitavainoja käsittelevän historiallisen romaanin ja joutunut syytteeseen jumalanpilkasta. Yhteiskuntakriittisen kirjan kirjoitusprosessi hiertää välejä vaimoon (Sinikka Hannula), mutta ystävä ja nuorisopappi Kaj (Yrjö Tähtelä) auttaa kirjailijaa keskustelemalla kirkon yhteiskunnallisesta roolista.

1965

Vastamyrkky

Yrjö Haapasen ohjaama ja nimimerkki Vahan (Valentin Vaala, Yrjö Haapanen) käsikirjoittama draama Vastamyrkky (1945) pohjautuu Hella Wuolijoen näytelmään. Tohtori Kaarina Sarkalahti (Liisa Nevalainen) jättää lupaavan uransa kirurgina ja palaa hämäläisen kotipitäjänsä kunnanlääkäriksi. Hän valittaa paikallisen tehdaslaitoksen puutteellisista suojelulaitteista, jotka aiheuttavat paljon tapaturmia. Pitäjään tarvitaan myös sairaala, jonka rahoittamiseen konkurssin partaalla oleva yritys ei ole halukas osallistumaan. Pankinjohtaja Magnus Varanko (Sasu Haapanen) rakastuu Kaarinaan ja asettuu puoltamaan tämän sairaalasuunnitelmia tehtaan johtokunnassa.

1945