melodraama

Melodraama

Teuvo Tulion ohjaamassa melodraamassa Levoton veri (1946) sisarukset Sylvi (Regina Linnanheimo) ja Outi (Toini Vartiainen) rakastavat samaa miestä, Sylvin puolisoa Valteria (Eino Katajavuori). Avioparin välit rikkoutuvat lapsen kuoleman vuoksi. Sokeutunut Sylvi aavistaa Valterin olevan hänelle uskoton ja vakoilee aviomiestään ja sisartaan. Vähitellen hänen mielenterveytensä järkkyy kohtalokkain seurauksin.

1946

Synnin jäljet

Hannu Lemisen ohjaama Synnin jäljet (1946) on Sukupuolitautien Vastustamisyhdistyksen kanssa yhteistyössä tehty yhteiskunnallinen melodraama. Tuula Heino (Eeva-Kaarina Volanen), Mirri Kallio (Rauha Rentola) ja Aino Lahti (Ghedi Lönnberg) ovat huonetovereita sairaanhoitajataropistossa. Sairaalaharjoittelun alkaessa Aino saa työtoverikseen tohtori Eero Jokimon (Tauno Majuri), jolla on menneisyydessä ollut suhde oppilaskodin johtajattareen Viivi ”Tantta” Raskiin (Salli Karuna). Samalla Tuula alkaa lähentyä Mirrin kihlatun Ragnar Ekholmin (Tapio Rautavaara) kanssa, joka on alkanut epäillä Mirrin rakkautta ja uskollisuutta.

1946

Kuu on vaarallinen

Toivo Särkän käsikirjoittama ja ohjaama Kuu on vaarallinen (1961) perustuu tanskalaisen Hans Severinsenin romaaniin. Nuori Elsi Pettinen (Liana Kaarina) liftaa johtaja Lehtojan (Toivo Mäkelä) kyytiin ja he ajavat johtajan huvilalle. Heille kehkeytyy suhde, mutta Elsi rakastuu myös nuoreen kauppiaanpoikaan Reino Tuomaiseen (Esko Salminen). Reino tulee eräänä iltana tapaamaan Elsiä kiiveten tikkaita pitkin Elsin huoneen ikkunalle ja näkee Lehtojan Elsin kanssa vuoteessa, tikas katkeaa ja Reino putoaa maahan.

1961

Synden lockar

Hannu Lemisen ohjaaman elokuvan Synnin jäljet ruotsinkielinen rinnakkaisversio.

1946

Vieras mies tuli taloon

Wilho Ilmarin ohjaama melodraama Vieras mies tuli taloon (1938) pohjautuu kirjailija Mika Waltarin romaaneihin. Metsäkulman emäntä Astrid Jönsson (Kaisu Leppänen) palkkaa tilanhoitajaksi Aaltosena esittäytyvän työnhakijan (Eino Kaipainen), kun hänen mielisairas miehensä Alfred (Kaarlo Angerkoski) ei kykene työntekoon. Vanhaisäntä Hermanni (Aku Korhonen) auttaa voimiensa mukaan Astridia ja Aaltosta, joita mustasukkainen Alfred alkaa vainota.

1938

Eteenpäin - elämään

Toivo Särkän ja Yrjö Nortan ohjaama sosiaalinen draama Eteenpäin – elämään (1939) pohjautuu Juhani Tervapään eli Hella Wuolijoen näytelmään. 1900-luvun sortovuosista alkavat tapahtumat sijoittuvat kartanomiljööseen. Myöntyväisyyslinjaa ajava senaattori Fredrik Harmelius (Kaarlo Angerkoski) häätää kotoaan veljenpoikansa Robertin (Tauno Palo), joka on aktivisti ja suhteessa sisäkkö-Justiinaan (Regina Linnanheimo). Vuosikymmenten jälkeen rakastavaiset kohtaavat toisensa, kun Robert palaa perimäänsä kartanoon.

1939

Mustasukkaisuus

Teuvo Tulion ohjaama melodraama Mustasukkaisuus (1953) on sovitus ohjaajan elokuvasta Levoton veri (1946). Sisarukset Riitta (Regina Linnanheimo) ja Anja (Assi Raine) rakastavat samaa miestä, metsänhoitaja Jyri Marasta (Eero Paganus). Riitta päätyy Jyrin kanssa avioon, mutta kun pariskunta menettää lapsensa ja Riitta näkönsä, hän vajoaa mustasukkaisuuden myötä kohti hulluutta.

1953

Jälkeen syntiinlankeemuksen

Edvin Laineen ohjaama Jälkeen syntiinlankeemuksen (1953) on koulumaailmaan sijoittuva draama. Klaus Toivola (Martti Katajisto) on varkaudesta nuorisovankilaan tuomittu koululainen, joka vapautuessaan huomaa elämänsä muuttuneen. Vaikeuksista huolimatta hän jatkaa opintojaan ankaran maisteri Kaharin (Edvin Laine) silmien alla. Klausille apuaan tarjoavat entinen tyttöystävä Anja (Eila Peitsalo) sekä maisteri Tuovi (Helena Vinkka), mutta menneisyys pitää häntä otteessaan.

1953

Laulu tulipunaisesta kukasta

Teuvo Tulion ohjaama melodraama Laulu tulipunaisesta kukasta (1938) pohjautuu useaan kertaan filmattuun Johannes Linnankosken samannimiseen romaaniin. Koskelan talon perillinen Olavi (Kaarlo Oksanen) riitaantuu vanhempiensa kanssa, kun ei voi mennä naimisiin Elli-piian (Nora Mäkinen) kanssa. Olavi lähtee tukkilaiseksi ja viettelee tyttöjä toisensa jälkeen. Moision rikkaan talon tytär Kyllikki (Rakel Linnanheimo) saa hänet ajattelemaan kevytmielisyytensä seurauksia.

1938

Pikku pelimanni

Toivo Särkän ohjaamassa musiikkielokuvassa Pikku pelimanni (1939) työtön Anna (Regina Linnanheimo) jättää poikansa Olavin (Heimo Haitto) suutari-Antin (Jalmari Rinne) kasvatettavaksi. Suutarin kuoltua Olavi joutuu orpokotiin, josta hän karkaa kissa ja viulu kainalossa. Monien vastoinkäymisten jälkeen lahjakas Olavi pääsee musiikkiopiston professorin (Aku Korhonen) oppilaaksi ja Lontooseen kansainväliseen viulukilpailuun.

1939

Laveata tietä

Valentin Vaalan ohjaama Laveata tietä (1931) on mykkäelokuva, johon liitettiin tehosteääniä ja Tapio Ilomäen säveltämää ja sovittamaa musiikkia. Melodramaattinen elokuva kertoo kansainvälisestä viulistista ja naissankarista Antti Lartosta eli Anton Lardozosta (Theodor Tugai), joka ajelehtii läpi elämän suhteesta toiseen. Vieraillessaan Suomessa Lardozo iskee kyntensä viattomaan maalaistyttö Kirstiin (Eeva Virtanen), mutta murskaa tytön ja ystävänsä Eeron (Kaarlo Penttilä) sydämet karkaamalla aviossa olevan ihailijansa Tanitan (Alli Riks) perässä Pariisiin.

1931

Morsiusseppele

Hannu Lemisen ohjaamassa melodraamassa Morsiusseppele (1954) kesälomaa maalla viettävä ylioppilas Allan Smith (Jussi Jurkka) rakastuu piikatyttö Alliin (Aino-Maija Tikkanen). Palattuaan kaupunkiin hän ei enää vietä aikaa bordelleissa juopotellen, vaan keskittyy opintoihinsa. Alli pakenee pakkoavioliittoa kaupunkiin ja tulee apulaiseksi Smithin perheeseen. Allanin äiti, valtioneuvoksetar Hedvig Smith (Kerstin Nylander), ei hyväksy nuorten epäsäätyisiä avioliittoaikeita, millä on traagiset seuraukset.

Ville Salmisen ohjaama melodraama Menneisyyden varjo (1946) kertoo huikentelevaisesta naistenmiehestä, insinööri Rainer Leimusta (Tauno Palo), jonka elämää painaa rikkonainen perhetausta. Rainer avioituu työnantajansa tyttären Lena Bergrothin (Ritva Arvelo) kanssa, mutta nuoren parin onnea varjostaa Rainerin mustasukkaisuuden lisäksi hänen vanhempiensa (Aino-Inkeri Notkola, Paavo Jännes) traaginen menneisyys.

1946

Rakkauden risti

Teuvo Tulion ohjaama melodraama Rakkauden risti (1946) pohjautuu Aleksandr Pushkinin novelliin. Majakkasaarelle haaksirikkoutunut konsuli Mauri Holmberg (Ville Salminen) houkuttelee Majakka-Kallen (Oscar Tengström) tyttären Riitan (Regina Linnanheimo) mukaansa kaupunkiin. Konsulin hylkäämänä Riitta ajautuu prostituoiduksi, kunnes hän ja taiteilija Henrik Hormi (Rauli Tuomi) rakastuvat toisiinsa. Riitan menneisyys aiheuttaa kuitenkin valheiden ja petosten kierteen.

1946

Rikollinen nainen

Teuvo Tulion melodraamassa Rikollinen nainen (1952) Eeva Isokari (Regina Linnanheimo) pakenee kotoaan aviomiehensä tuomari Laurin (Tauno Majuri) mustasukkaisuutta. Seuraavana päivänä raiteilta löytyy ruumis. Lauri luulee vaimonsa kuolleen, mutta muistinsa menettänyt nainen onkin joutunut vankikarkurina miehensä johtamaan vankilaan. Lauri aloittaa uuden elämän ja rakastuu järvellä kohtaamansa Riittaan (Eija Karipää). Vähitellen myös Eevan vaiheet alkavat paljastua ympärillä oleville ihmisille.

1951

Sinä olet kohtaloni

Erkki Uotilan ja Yrjö Nortan ohjaamassa melodraamassa Sinä olet kohtaloni (1945) viulutaiteilija Eero Viidan (Erkki Uotila) vaimo Ruth (Mirjami Kuosmanen) on jättänyt miehensä, mutta haluaa palata takaisin. Eero ei enää rakasta puolisoaan ja torjuu tämän lähentelyt. Ruth ampuu miestään, joka joutuu sairaalaan. Eero kiintyy säestäjänsä Pallaksen (Sven Relander) oppilaaseen Marjaan (Aija Vilanto), mikä ajaa mustasukkaisen Ruthin äärimmäiseen tekoon.

1945

Houkutuslintu

Roland af Hällströmin ohjaama Houkutuslintu (1946) on film noirista, ranskalaisesta runollisesta realismista ja suomalaisista maalaisromansseista vaikutteensa ammentava melodraama. Jussi Lehtosen (Eero Leväluoma) prostituoiduksi pakottama Marja Linnoila (Laila Jokimo) pakenee maalle asiakkaansa ryöstömurhaa. Maalla Marja rakastuu hyveelliseen talon isäntään Antti Kaukoseen (Eino Kaipainen), mutta menneisyys ei suostu jättämään häntä rauhaan.

1946

Läpi usvan

Roland af Hällströmin melodraamassa Läpi usvan (1948) nuori ja kunnollinen laivan sähköttäjä Pertti Jarkamo (Leif Wager) palaa meriltä kotisatamaan. Kotona odottavat äiti (Saara Ranin) ja naapurin Aino (Mirjami Kuosmanen), mutta Pertti rakastuukin illanvietossa aloittelevaan kapakkatanssijattareen, Ninaan (Gunvor Sandkvist). Viina uhkaa kuitenkin viedä heikkotahtoisen miehen mukanaan.

1948

Taistelu Heikkilän talosta

Teuvo Tulion ensimmäinen ohjaustyö, melodraama Taistelu Heikkilän talosta (1936), perustuu Johannes Linnankosken samannimiseen novelliin. Heikkilän talon tytär Anni (Regina Linnanheimo) joutuu isänsä (Heikki Tuominen) pakottamana luopumaan avioliittoaikeistaan rakastamansa rengin, Väliportin Matin (Pentti Viljanen) kanssa. Annin elämä muuttuu taisteluksi, kun isän tyttärelleen valitsema puoliso Erkkilän Toivo (Matti Lehtelä) osoittautuu väkivaltaiseksi alkoholistiksi. Kehyskertomusjaksoa lukuun ottamatta elokuva ei ole säilynyt. Tulio teki aiheesta myös toisen variaation Intohimon vallassa (1947).

1936

Jumalan myrsky

Valentin Vaalan ohjaama melodraama Jumalan myrsky (1940) pohjautuu Lauri Haarlan romaaniin. 1930-luvun tienoille sijoittuvassa filmatisoinnissa kauppahuoneen perillinen Kilian Melker (Olavi Reimas) joutuu päälliköksi suuruittoon, josta riippuu talousvaikeuksiin ajautuneen yhtiön koko tulevaisuus. Hän rakastuu Niskalan talon tyttäreen Hannaan (Irma Seikkula), mutta menee naimisiin rikkaan Elisa Karhelinin (Kaija Rahola) kanssa pelastaakseen sukunsa omaisuuden.

1940

Valkoiset ruusut

Hannu Lemisen ohjaama ja Eino Seisjoen (salanimen takana Hannu Leminen ja Ilmari Unho) käsikirjoitttama romanttinen melodraama Valkoiset ruusut (1943) pohjautuu Stefan Zweigin novelliin. Elokuvan tapahtumat sijoittuvat Helsinkiin 1800- ja 1900-lukujen vaihteeseen. Kirjailija Arvo Helavallan (Tauno Palo) romaani tekee murrosikäiseen Auli Rantaan (Helena Kara) lähtemättömän vaikutuksen. Hän jumaloi teoksen kirjoittajaa, jota ei voi koskaan unohtaa.

1943

Ja alla oli tulinen järvi

Risto Orkon ohjaama draama Ja alla oli tulinen järvi (1937) pohjautuu kirjailija Maila Talvion aiheeseen. Eteläiseen Sisä-Suomeen sijoittuvan tarinan tapahtumat ajoittuvat vuosiin 1912 ja 1936. Ylioppilas Jussi Raala (Joel Rinne) on menettänyt perintönsä, kartanon ja sahalaitoksen, isänsä juopottelun takia patruuna Lumialle (Hugo Hytönen). Katkera ja kostonhimoinen Jussi päättää hankkia omaisuuden takaisin.

1937

Miriam

Miriam (1957) on William Markuksen ohjaama ja yhdessä kuvaaja Pentti Unhon kanssa käsikirjoittama melodraama, joka perustuu Walentin Chorellin samannimiseen romaaniin. Anta-tädin (Kaisu Leppänen) kuoltua orpotyttö Miriam (Anneli Sauli) palkataan piiaksi entisen opettajansa Torvald Allnesin (Leo Riuttu) perheeseen. Miriamin suhde lapsuudenystävä Hans Allnesin (Pentti Siimes) kanssa syvenee, mutta tämän vanhemmat vastustavat nuorten suhdetta.

1957

Intohimon vallassa

Teuvo Tulion ohjaama ja Filmimiehen (Niilo Hirn) käsikirjoittama melodraama Intohimon vallassa (1947) perustuu Johannes Linnankosken novelliin ja Tulion omaan elokuvaan Taistelu Heikkilän talosta (1936). Talollisen tytär Aino (Regina Linnanheimo) joutuu sukutilan kunnian vuoksi naimaan heikkoluonteisen ja alkoholisoituvan talollisen pojan Paavon (Erik Gustafsson). Ainon todellinen rakkaus on kuitenkin tukkilainen Olavi (Kullervo Kalske), joka asettuu elämään samaan pitäjään.

1947

Nuorena nukkunut

Teuvo Tulion ohjaama ja Yrjö Kivimiehen käsikirjoittama draama Nuorena nukkunut (1937) pohjautuu F. E. Sillanpään samannimiseen romaaniin. Orvoksi jäänyt talollisen tytär Silja Salmelus (Regina Linnanheimo) päätyy piiaksi Nukarin taloon, jossa miehet kohtelevat häntä kaltoin. Silja pääsee kuitenkin sisäköksi vanhan professorin (Kaarlo Veres) huvilalle ja elää siellä rakkaudentäyteisen hetken kesävieraan, ylioppilas Armaksen (Otso Pera) kanssa. Elokuvasta on säilynyt vain noin 20 minuutin jakso elokuvan keskivaiheilta, jossa Silja astuu professorin palvelukseen ja kohtaa Armaksen.

1937

Jumalan tuomio

Toivo Särkän ja Yrjö Nortan ohjaama melodraama Jumalan tuomio (1939) pohjautuu Arvi Pohjanpään näytelmään. Laamanni Hornin (Yrjö Tuominen) oikeustiedettä opiskeleva poika Aarne (Tauno Palo) rakastuu isänsä kanslia-apulaiseen Helena Talpiaan (Ansa Ikonen), mutta vanhempiensa ennakkoluulojen vuoksi hän haluaa pitää luokkarajat ylittävän suhteensa salassa. Aarne joutuu istumaan tuomarina ensimmäisiä käräjiään ristiriitaisissa merkeissä, sillä hän joutuu Helenan tuomariksi.

1939

Antreas ja syntinen Jolanda

Valentin Vaalan ohjaama ja Turo Karton käsikirjoittama melodraama Antreas ja syntinen Jolanda (1941) perustuu nimimerkki Antti Kokkolan eli Tatu Pekkarisen aiheeseen. Vuoden 1940 Helsinkiin sijoittuvassa tarinassa syntymästään sokea Antreas Tuurio (Olavi Reimas) saa niukan elantonsa myymällä harjoja Kauppatorilla. Vammastaan huolimatta hän on luonteeltaan valoisa ja elämänmyönteinen ihminen. Kiltti lukiolaistyttö Martta (Kaija Rahola) rakastaa Antreasta, jolle konttoristi Jolanda (Kirsti Hurme) on unelmien täyttymys. Sokea ja köyhä mies ei saa tunteilleen vastakaikua, mutta kun hän perii miljoonia niin huikentelevainen Jolandakin hakeutuu Antreaksen seuraan.

1941

Hornankoski

Teuvo Tulion ja Roland af Hällströmin ohjaamassa melodraamassa Hornankoski (1949) Yli-Koskelan tilan pojat Aarne (William Markus) ja Artturi (Åke Lindman) rakastuvat naapurin Leaan (Regina Linnanheimo). Koskitilaa rautaisessa otteessaan pitävä vanhaemäntä (Annie Mörk) vastustaa manttaalikokouksen aikeita myydä koski voimalaitoksen rakentamista varten. Lean pestautuminen tilalle töihin käynnistää dramaattiset tilanteet ja kuohuvat tunteet, joihin sisältyy vihaa ja rakkautta, valheita ja petosta. Elokuvasta tehtiin myös ruotsinkielinen versio Forsfararna.

1949

Syyllisiäkö?

Jorma Nortimon ohjaama melodraama Syyllisiäkö? (1938) pohjautuu Toivo Pekkasen näytelmään. Lehtori Aarre Einola (Joel Rinne) seurustelee kangaskaupan myyjättären Emmi Hytösen (Kaisu Leppänen) kanssa. Pikkukaupungin seurapiirit eivät hyväksy luokkarajat ylittävää suhdetta, eivätkä myöskään Emmin äiti (Henny Valjus) ja tehtaassa työskentelevä Erkki-veli (Eino Kaipainen) suvaitse kuviota.

1938

Laitakaupungin laulu

Edvin Laineen ohjaama Laitakaupungin laulu (1948) on sosiaalinen melodraama köyhän asuinalueen ihmisistä ja elämästä. Uusi idealistinen huoltotarkkailija Helmi Heino (Ansa Ikonen) yrittää parantaa ”Synnin kujan” oloja, mutta vaikeuksia aiheuttaa erityisesti pikkurikollisten johtaja Jukka Kyrö (Tauno Palo), jonka Reino-poika (Veli-Matti) myös ajautuu rikoksen poluille.

1948

Olet mennyt minun vereeni

Olet mennyt minun vereeni (1956) on Teuvo Tulion ohjaama ja Regina Linnanheimon nimimerkillä Arel käsikirjoittama melodraama. Mennyttä muisteleva Rea (Regina Linnanheimo) palaa hetkeen, joka muutti hänen elämänsä. Tytöstä naiseksi kasvavan Rean alkoholinhuuruinen kohtalo kietoutuu kahden miehen, säveltäjä Tauno Tarraksen (Ami Runnas) ja merikapteeni Erkin (Åke Lindman), ympärille.

1956

Hilja - maitotyttö

Toivo Särkän ohjaama Hilja - maitotyttö (1953) pohjautuu Johannes Linnankosken samannimiseen novelliin. Maalaismaisemaan sijoittuva eroottisesti latautunut melodraama kertoo nuoresta ja kauniista Hiljasta (Anneli Sauli), jota tilan despoottinen isäntärenki Kalevi (Tauno Palo) ei voi vastustaa. Maitoa kuljettaessaan Hilja kohtaa tiellä taiteilijanuorukaisen, Yrjön (Saulo Haarla), ja pari rakastuu. Nuorta rakkautta varjostaa kuitenkin Kalevi, joka ei ole valmis luopumaan Hiljasta.

1953

Anna-Liisa

Teuvo Puron ohjaama ja Jussi Snellmanin käsikirjoittama mykkä melodraama Anna-Liisa (1922) on keskimmäinen Minna Canthin klassikkonäytelmän kolmesta filmatisoinnista (muut keskentekoinen 1911, 1945). Kortesuon Anna-Liisa (Helmi Lindelöf) on kihloissa Kivimaan Johanneksen (Emil Autere) kanssa, mutta häntä painaa raskas menneisyys. Kuulutuspäivänä Anna-Liisa juhlaväen läsnä ollessa tunnustaa rikoksensa. Anna-Liisa luokiteltiin ensimmäisenä suomalaisena elokuvana lapsilta kielletyksi.

1922