Kansatieteellinen kuvaus oluen valmistuksesta, kalastuksesta ja kalaturon teosta sekä pellavan käsittelystä.

Kansatieteellinen kuvaus oluen valmistuksesta, kalastuksesta ja kalaturon teosta sekä pellavan käsittelystä.

Kalevalaseuran toimeksiannosta tehdyssä kansatieteellisessä mykkäelokuvassa Häidenvietto Karjalan runomailla (1921) esitellään rekonstruoituja perinteisiä rajakarjalaisia häämenoja. Elokuvan tapahtumat suunnitteli kansatieteilijä, professori U. T. Sirelius, ja sen ohjasi kansanmusiikin ja kansanrunouden asiantuntija, professori A. O. Väisänen. Elokuva kuvattiin Suojärven rajapitäjässä ja näyttelijöinä oli paikallisia asukkaita.

Dokumentti tervan valmistuksesta Hyrynsalmella. Elokuva seuraa tervahaudan rakentamista, tulien sytyttämistä ja tervan kuivatislausta. Vanhat tervamestarit muistelevat.

Turun Luostarinmäen käsityöläismuseon esittelyä

Niittyheinänteko on kansatieteellisesti tarkka heinänteon kuvaus ikivanhasta Sompion Lapista, Saariselän tunturimaasta, Sodankylän pohjoisosan Mutenian kylästä.

Kalastusta Sompio-järvellä.

Kansatieteellinen dokumentti, joka kuvaa heinäntekoa ja siihen valmistautumista hämeenkyröläisessä maalaistalossa.

Lavian Karhijärven pääsaari oli karkkulaisten vuosisataisessa erämaaomistuksessa. Karhijärven vesillä harjoitettiin kalastusta listekatiskalla. Se oli erämaapyydys, joka valmistettiin paikalla olleista tarpeista. Ensin pölkky kahtia ja sitten listeet yhteen koivuvittasten avulla. Lopputuloksena taidokas kolminieluinen pyyntivalmis katiska.

Kansatieteellinen dokumenttielokuva Nivalan heinänteosta.

Kuvia kansanomaisista voimailuleikeistä ja poikien kaislaveneen uitosta kansatieteellisaiheisessa dokumenttielokuvassa.

Kuvia sianteurastuksesta ja -paloittelusta sekä ruhon suolauksesta kansatieteellisaiheisessa dokumenttielokuvassa.

Kiireetön ja runollinen dokumentti vanhasta karjamajamuodosta Taipalsaarelta. Talon karja sekä naiset ja lapset viedään kesäksi saareen. Välähdyksiä pyykinpesusta ja tuulastamisesta yöjalassa käyntiäkään unohtamatta.

Kansatieteellinen dokumentti siitä, miten hyvää ja maittavaa sahtia syntyy Lammin pitäjässä Iitan ja Aukustin taidoilla. Iita ei jemmaa hyvän sahdin salaisuuksia. Sahdinteossa Aukusti on apumies ja katajien hakija. Päivän päätteeksi talkootanssit.

Maantieteilijän ja geologin Väinö Auerin (1895-1981) ensimmäinen tutkimusmatka Tulimaahan vuosina 1928-29. Kulttuuriantropologinen dokumentti, mukana jo nuo meille niin jokapäiväiset luonnontuhot: linnuston tila (mitä lajeja hävinnyt), liikakalastus, metsätuhot. Lönnrot-jäätikölläkin käydään.

Elokuva esittelee Rymättylän pitäjän vanhaa kalastuskulttuuria, talvinuotan vetoa.

Kuoreen lippo- ja nuottapyyntiä Ikaalisten Vahonkoskella ja Huopionkoskella sekä Kyrösjärven rannalla. Kun humalan oras on viiden sentin mittainen, niin silloin on käsillä kuoreen lyhyt kutuaika. Kuoretta tulee ja saaliinjako suoritetaan perinteisen seremonian mukaisesti. Kuoretta ei muut kalat voita eli "kun on kuorta kupissa, niin ei lohta mieli tee".

Varhainen teollisuuselokuva on tehty ennen Suomen itsenäistymistä. Puut pilkotaan, ladotaan tervahautaan ja sytytetään tyynenä kesäyönä ja lopulta kuuma, tihkuva terva valutetaan puisiin tynnyreihin. Elokuvassa tehdään myös päreitä suurella, käsikäyttöisellä pärehöylällä.

Kamera vie Pohjois-Savoon kaskenpolttoa seuraamaan. Kuvataan kaskenpolton eri vaiheita ja esitellään niihin liittyviä työvälineitä ja -menetelmiä, mukana mm. risukarhin valmistus ja tuohilöttösten teko. Kerrotaan kaskenpolttajaväen ruokailusta ja lapsenhoidosta. Elokuva elävöittää menneitten vuosisatojen suomalaisen yhteisön elämää.

Dokumentti Kurun Haarusaaren kalastajakodista Näsijärven pohjoisosassa. Muikku nousee syksyllä Unnekiven seudulle, Kirvessaaren vesiin ui keväällä kuore kutemaan, ja lohtakin saadaan juhannuksen aikaan. Väinö, Eino ja sisar Ilta lähtevät nuotalle muikkua, lahnaa ja ahventa tavoittamaan.

Rauma on ollut pitsinnypläyksen kehto jo 1600-luvulta lähtien. Siellä oli 1800-luvun alkupuolella noin 600 nyplääjää. Kuuluisimmat nyplääjät ovat jättäytyneet naimattomiksi, naimisissa ollessa ei ehdi nyplätä. Näille mestareille nypläys onkin taidetta.

Kansatieteellinen filmi, jossa kuvataan elonkorjuuta ja
viljanpuintia Vetelissä.

Kansatieteellisiä kuvia karjalaisesta kyläelämästä, kalastusta, praasniekat.

Elokuvasta säilynyt noin puolet (6 min). Säilyneet osat antavat voimakkaan kuvan porosaamelaisten työstä ja toimeentulosta, joka kuvausten aikana oli elävää todellisuutta. Mäkinen kuvaa upeasti Käsivarren porosaamelaisia ja tuhatpäistä poroeloa tunturissa.

Kansatieteellisessä dokumentissa Jää on runollista ja hieman kokeellistakin otetta. Se kuvaa hylkeenpyyntiä Perämeren häikäisevässä talvimaisemassa. Liikkeelle lähdetään Hailuodon Marjaniemestä.

Puheita, kansantanssia, kuorolaulua, kalevalaisia taikoja, jäsenkorjausta, itkijänaiset, haitarinsoittaja, lausuntaa.

Niilo Heinon (s. 1927) ohjaama ja kuvaama sekä Osmo Vuoriston käsikirjoittama dokumentti on kolmiosaisen Sompio-sarjan perusosa. Se on kansatieteellisesti tarkka kuvaus ikivanhasta Sompion Lapista, Saariselän tunturimaasta, Sodankylän pohjoisosan kaukaisimmasta Mutenian kylästä ja kylän asukkaiden elinoloista ja -tavoista. Sarjan muut osat ovat Niittyheinänteko ja Kiiskismarkkinat. Sarja on suomalaisten Lappi-elokuvien ehdotonta aatelia. Se kuvattiin alueella, joka jäi Lokan ja Porttipahdan suunnattomien tekojärvien alle. Elokuvassa on upea, runollinen teksti ja hieno, verkkainen tunnelma. "Ei ole kiirettä Lapin kiveliössä. Siellä on aikaa, kesällä yötöntä päivää, talvella päivätöntä yötä."

Kirkkoveneiden kilpasoutu, kiekonlyönti, keinu-, voima- ja taitoleikkejä. Elokuva oli alunperin suunniteltu vuoden 1940 olympiakesää varten. Varsinainen filmi tuhoutui osittain sotavuosina.

Kansatieteellinen elokuva verkkokalastuksesta tyynellä ja myrskyssä Kalajoen pitäjän Kallassa. Siellä on kalastajia Hailuodosta ja Kokkolasta saakka. Kalastajilla on Kallassa yhteiskunta, jonka päättävä elin on Karin kokous. Maakallassa on kirkko ja Ulkokallassa majakka, siinä Kallan maa- ja merimerkit.

Kansatieteellinen dokumenttielokuva kirveellä ja veitsellä suoritettavista käsitöistä. Dokumentti sisältää kuvia muun muassa aidaspuun, kirvesvarren ja puunaulojen veistämisestä sekä nahkakengän valmistuksesta.

Suonikylän talvielämää (Suenjel - Petsamon kolttakylä 1938) on kansatieteellinen kuvaus kolttasaamelaisten viimeisestä talvikylästä vuonna 1938. Kustaa Vilkuna, Eino Mäkinen ja Karl Nickul kävivät talvella 1938 kuvaamassa Petsamon erämaissa kolttien Suenjeliä, Suonikylää. Se oli koltille talvikylä, jonne kokoonnuttiin yhteen ja jossa elettiin ikivanhaa tapaa noudattaen. Suonikylän talvielämää on kansatieteellisen elokuvan huipputyö, lajinsa ehdoton klassikko. Sen oivaltava dramaturgia tekee siitä elävän kansatieteen mestariteoksen, jota on verrattu Robert Flahertyn elokuvaan Nanook - pakkasen poika.

Kaksinauriin korjuuta ja valmistusta. Kuvattu syksyllä 1937 Lapinlahdella.

Vanhojen kädentaitojen ja tekniikkojen esittelyä Viron Inkeristä, Kalliveren kylästä 1930-luvun lopulta. Mukana kuvissa mm. köyden- ja merrantekoa.

Hieno kansatieteellinen elokuva 1930-luvun lopulta, Viron Inkerin vanhasta kyläelämästä musiikkinäytteineen. Tuohipillimusiikki soi ja inkeriläisten naisten kyläkuoro laulaa "Viron veräjää"...

Kansatieteellisen filmin tuottama, Eino Mäkisen (1908-1987) tunnettu dokumentti kuvaa ikivanhaa ruuhen valmistusta kivikautisella menetelmällä haapatukista kovertamalla. Tämä on Suomi-Filmin vuonna 1950 tekemä uusittu versio "Elettiinpä ennenkin - ruuhen synty", jonka selostajana on Carl-Erik Creutz. Alkuperäinen versio ei ole säilynyt meidän päiviimme.

Kansatieteellinen elokuva tervanpoltosta.

Karjalaista kyläelämää vuosilta 1935-39. Maahisen painelu (Impilahden Metsäkylä), metsän sitominen (Salmi), raippauksen leikkuu (Impilahden Metsäkylä), kyläpaimen karjoineen aamuvarhaisella (Salmen Varpaselkä), Työmpäisten uhrikalmisto (Salmen Mantsinsaari), kalmoilla käynti (Salmen Mantsinsaari), vastojen teko (Suistamon Tuomilampi), pyykinpesu ja huuhtelu "poalikoimalla", vaatteiden kaulaus ja värttinällä kehruu.

Valentin Vaalan ohjaama ja Reijo Låsin kuvaama Meri antaa on kansatieteellinen värielokuva talvisilakan pyynnistä Rymättylässä 1960-luvun alkupuolella. Vapaamuotoinen lyhytelokuva, joka lienee kuvattu talvella 1962, jolloin Vaala ja Lås tekivät Rymättylässäkin dokumenttielokuvaa Jääkenttien halki Suomeen.

Nuori koivu valitaan metsästä luokkipuuksi. Luokkipuut vedetään
kesäreellä katokseen. Kuivatussauna savuaa. Luokkipuu
taivutetaan paininpenkissä puun päihin sidottujen köysien ja
kierrettävän puristimen avulla. Lähikuvassa luokkipuun
päähän kiinnitetty vitsassilmukka. Luokin viimeistelyä,
kuoren irrottamista metalliterällä ja höylällä. Luokki
kiinnitetään valjaisiin. Parihevoset äestämässä.

Tarkka kansatieteellinen dokumentti sarvikamman valmistuksesta. Turkulainen 85-vuotias Eemil Alarik Ahlrot esittelee taitojaan. Sarvi kuumennetaan ja avataan, ja siitä se sarvikampa syntyy taitajan käsissä kuin myös täikampakin.

Kansatieteellinen kuvaus juhlajuomasta, kalastuksesta ja pellavan käsittelystä.

"Ikivanhassa perisuomalaisessa savusaunassa on lukematon joukko kirkaissut vastasyntyneen huutonsa." Kaunis ja runollinen dokumentti syyskesän rauhallisesta lauantai-illasta perinteisine saunomisineen maaseudulla järven rannalla Säkkijärven polkan vauhdittamana.

Kansatieteellinen dokumentti lohipadon rakentamisesta, pyydyksien kokemisesta ja lippoamisesta Suomen viimeisen lohijoen, Tornionjoen, Kukkolankoskessa.

Kansatieteellisaiheisen dokumenttielokuvan ensimmäinen osa käsittelee hevosen vetämän reen käyttöä maatalon kuljetustöissä ja toisessa osassa on kuvia sienanpoltosta.
[mykkä]

Kansatieteellisiä kuvia miilusta, kyläkeinusta, viljanlevityksestä ja viulunsoitosta.

Silakan nuottakalastusta Rymättylässä kesällä.

Verkon korjaamista, paikkaaja nuuskaa. Nelimiehinen
suvisilakkanuottue työntää kalastajaveneen venevajasta vesille,
purje nostetaan. Vene soudetaan apajan ("luoman") rantaan
omalle "nuottaplassille", johon asetetaan paikalleen nuotan
kelausteline (maavintti), lähikuva kelan pyörittämisestä.
Nuotta lasketaan veteen. Vene rantaan, toinen kelausteline
paikoilleen, airolla pärskytetään vettä jotta kalat eivät
karkaisi, keloja siirretään lähemmäksi toisiaan nuotan suun
supistamiseksi. Nuotan päät (koiriot) nousevat veden
pintaan, nuottaa vedetään hartiavoimin, yläkulmakuva nuotan
peräverkon muodostamasta puohteesta. Silakat nostetaan
haavilla veneeseen laatikoihin. Vene soudetaan täydessä
lastissa venesuojaan. Verkot levitetään kuivumaan veteen
pystytetyille oksaisille puille ("merivappaat"). - Kuvattu
kesällä 1938 Rymättylässä.

Vuohi lypsetään, maito siivilöidään, maitoon tiputetaan
lasipullosta juoksetetta (makoa). Vuohi tarjoaa sorkkaansa
emännälle. (26) Vinttikaivosta nostetaan vettä. Juusto
painetaan puumuottiin jolloin juustoneliön molemmille sivuille
syntyy koristekuvio. Katkelma: miehet terottavat kovasimilla
sirppejä. Juustoa painellaan puumuottiin heran
poistamiseksi, lähikuva samalla syntyneestä koristekuviosta.
Juustoja suolataan. Lampaita ruokitaan, vuohet ja lampaat
kulkevat karjakujaa pitkin laitumelle. Katkelma: niittoa
sirpeillä, lyhteiden sitomista ja kuhilaan rakentamista. Pellon
pientareella valokuvaamassa Eino Nikkilä, musta baskeri päässä
Eino Mäkinen. Katkelma: nukkamattoa tutkitaan nurmikolla.
Vuohia aitauksessaan, karjakujalla, aitaa vasten nousseena.
Katkelma: väärävartisen viikatteen terä kiinnitetään
varteen. Valmiit tuorejuustot asetetaan laudalle aitan
seinämälle, emäntä loitsii niiden yllä käsillään.- Kuvattu
kaitafilmille Tyrväällä 1938.

Nurmolainen 79-vuotias pelttari eli vaskiseppä Juha Tiisjärvi valaa ja viimeistelee pajassaan pieniä soittokelloja.

Kalastusta, koskenlaskua, uittoa, tukkilaisia kämpällä.

Kansatieteellinen elokuva kaskipellon raivauksesta.

Väljästi kansatieteellinen dokumentti 1940-luvun lopulta Uimaharjulta Pohjois-Karjalasta. Tuolloin kontion kaataminen oli täysin vapaata, talvisin vaikka suoraan pesältä.

Dramatisoitu kansatieteellinen dokumenttielokuva kosinnasta hääjuhlaan. Vähäkyrön Toukolassa järjestettiin perinteiset kruunuhäät.