Ossi Elstelän ohjaama ja Toivo Särkän käsikirjoittama musiikkipitoinen jännityselokuva Hevoshuijari (1943) pohjautuu Sam Sihvon näytelmään. Karjalankannakselle vuosiin 1916-17 sijoittuvassa tarinassa pahoin velkaantunut komisarius Birger Virenius (Thure Bahne) tavoittelee vaimokseen rikasta Helena Paasiota (Kyllikki Forssell). Neito torjuu miehen kosinnat ja kaipaa lapsuudenystäväänsä Kuismaa (Leif Wager). Birgerin mustasukkainen rakastajatar Verotshka (Birgit Kronström) hämmentää ihmisuhdekuvioita ja auttaa samalla suomalaisia sekä inkeriläisiä itsenäisyystaistelussa. Elokuvan ääniraita on osin tuhoutunut.

T. J. Särkän viimeiseksi ohjaustyöksi ja Serpin viimeiseksi elokuvakäsikirjoitukseksi jäänyt värielokuva Ihana seikkailu (1962) on sovitettu suomalaiseen miljööseen löyhästi samannimisen ranskalaisen näytelmän pohjalta. Nuori Helena Ehrenheim (Pirkko Mannola) on vastahakoisesti menossa naimisiin kamreeri Brynolf Pedantziuksen (Esko Mannermaa) kanssa kun hänen serkkunsa ja rakastettunsa Paul von Holden (Stig Fransman) saapuu estämään häät ja vie Helenan tämän isoäidin (Ruth Snellman) luo. Isoäiti luulee, että häät on jo vietetty ja että Paul on kamreeri Pedantzius.

Kalle Kaarnan ohjaama draama Kuisma ja Helinä (1932) on ensimmäinen Larin-Kyöstin runoelman kahdesta filmatisoinnista (toinen 1951). 1800-luvun loppupuolelle sijoittuvassa elokuvassa kasakkaosasto majoittuu maalle Sankolan taloon. Osaston komea päällikkö Kuisma (Tauno Brännäs) herättää nuoren Helinän (Iris Knape-Jäderholm) huomion. Talon isäntärenki Isma (Kaarlo Kytö) on puolestaan rakastunut tyttöön.

Wilho Ilmarin ohjaama elokuva Nummisuutarit (1938) pohjautuu Aleksis Kiven samannimiseen näytelmään. 1800-luvun puolivälin Etelä-Hämeeseen sijoittuvassa komediassa nummisuutarin poika Esko (Unto Salminen) lähtee puhemies Mikko Vilkastuksen (Joel Rinne) kanssa hakemaan itselleen morsianta Karrin kasvattityttärestä Kreetasta (Ester Toivonen). Kaikki ei kuitenkaan suju suunnitelmien mukaan.

Valentin Vaalan ohjaama historiallinen elokuva Sysmäläinen (1938) pohjautuu kirjailija Jalmari Finnen samannimiseen romaaniin. 1600-luvun Vihtiin, Turkuun ja Sysmään sijoittuvassa filmatisoinnissa Arvid Tandefeltin (Olavi Reimas) ja Brita Ekestubben (Sirkka Sari) isät ovat sopineet alaikäisten lastensa avioliitosta. Palattuaan 15 vuotta myöhemmin Saksasta sotimasta Arvid rakastuu Turussa tuntemattomaan kaunottareen, joka huiputtaa miestä riemastuttavalla tavalla.

Ilmari Unhon ohjaama Koskenkylän laulu (1947) on maalaisromanssi, jossa varakkaan talon poika, Reino Köyri (Tauno Palo), putoaa pakoretkellään hevosen kyydistä ja päätyy Liuhalan mökkiin Venlan (Emma Väänänen) hoidettavaksi. Siellä hän rakastuu talon tyttäreen, Annaan (Hilkka Helinä). Parin yhteiselämää vaikeuttavat aikaisemmat avioliittolupaukset ja epäselvyydet sukulaisuussuhteissa.

Carl von Haartmanin ohjaama ja Gerda Hintzen käsikirjoittama historiallinen mykkädraama Kajastus (1930) sijoittuu vuosiin 1899-1905. Helmikuun manifestia seuraava sortopolitiikka herättää Suomessa laajaa vastustusta. Toivolan kartanon isäntäväki, Oscar Cederström (Gunnar Wallin) ja hänen sisarensa Louise (Elsa Segerberg), ovat vastarinnan kannalla, kuten naapuritalossa asuva Antti Ahmakin (Aarne Leppänen). Serkkuunsa Louiseen kiintynyt, Venäjän armeijassa palveleva ratsumestari Gustaf Cederström (Helge Ranin) saapuu Toivolaan. Kartanon asukkaisiin kuuluu myös ovela vakooja, joka vaarantaa aktivistien vaikean tehtävän.

Armand Lohikosken ohjaama Risti ja liekki (1957) on 1500-luvun alkupuolelle sijoittuva draamaelokuva. Kalparitari Olavi Gideoninpoika (Tauno Palo), joka palaa käännytystyöstä piispanlinnaan, rakastuu nuoreen Mirjamiin (Anneli Sauli). Mustasukkainen munkki Rasmus (Tarmo Manni) saa kuitenkin heidän suhteensa selville ja asettuu heidän onnensa esteeksi. Elokuva perustuu käsikirjoittajien Hilve ja Veli Mustosen Ristinlähde-kuunnelmaan ja virolaisen kansantarinan innoittamaan Larin-Kyöstin runoon Valkea neitsyt. Legenda tuomioherrasta ja Mirga neitseestä.

Erkki Karun mykkädraama Muurmanin pakolaiset perustuu Kaarlo Hännisen romaaniin. Pohjois-Suomessa syksyllä 1916 Nivan talon tytär Saima (Ellen Sylvin) pelastaa joessa ajelehtivan miehen, joka osoittautuu saksalaiseksi luutnantti Brauniksi (Gunnar Brygge). Braun ja hänen kuusi toveriaan ovat onnistuneet pakenemaan sotavankeutta Muurmannin ratatyömaalla, mutta luutnantti on joutunut eroon eksyksissä olevasta joukosta. Braunin toipuessa Saiman hyvässä hoivassa Nivan naapuri ja santarmien kätyri, ahne poliisi Simpura (Waldemar Wohlström) saa vihiä erämaahan leiriytyneistä pakolaisista.

Toivo Särkän ja Yrjö Nortan ohjaama Pohjalaisia (1936) on toinen kirjailija Artturi Järviluoman samannimisen näytelmän filmatisoinneista (aiempi 1925). 1850-luvun Etelä-Pohjanmaalle sijoittuvassa draamassa pitäjän uusi vallesmanni (Thorild Bröderman) suututtaa talonpojat ylimielisellä, epärehellisellä ja väkivaltaisella toiminnallaan. Harrin talon nuori Jussi (Eino Kaipainen) uskaltaa vastustaa vallesmannia. Jussin rohkeus tekee vaikutuksen Harrin talon kirkassilmäiseen piikaan Liisaan (Laila Rihte).

Ville Salmisen ohjaama musiikkipitoinen komedia Kaunis Veera eli Ballaadi Saimaalta (1950) perustuu Tatu Pekkarisen aiheeseen. Tervahöyry Prinsessa Armada matkaa pitkin Saimaata Pietariin ja takaisin Venäjän vallan vuosina. Laivan miehistö (Kalle Viherpuu, Väinö Luutonen, Uuno Laakso, Hannes Häyrinen, Olavi Virta) kyllästyy hienostelevaan kahvinkeittäjäänsä (Tuija Halonen) ja ottaa tilalle romanityttö Veeran (Assi Nortia), joka on paennut vanhempiensa (Elna Hellman, Eero Roine) järjestämää avioliittoa. Paluumatkalla laivaan ilmestyy salaperäisiä matkustajia, mm. tsaarin armeijan pakosalla oleva suomalainen upseeri Richard (Rolf Labbart).

Wilho Ilmarin ohjaama draama Seitsemän veljestä (1939) pohjautuu Aleksis Kiven romaaniin. Tapahtumat sijoittuvat 1800-luvun puolivälin Etelä-Hämeeseen. Jukolan talon pojat joutuvat kahnauksiin järjestäytyneen yhteiskunnan kanssa. Juhanin (Edvin Laine), esikoisen, johdolla veljekset, Tuomas (Eino Kaipainen), Aapo (Kaarlo Kytö), Simeoni (Kaarlo Kartio), Timo (Joel Rinne), Lauri (Unto Salminen) ja Eero (Arvo Kuusla), muuttavat metsän pojiksi takamaille, Impivaaraan.

Matti Kassilan ohjaama komedia Hilmanpäivät (1954) perustuu Agapetuksen romaaniin. Pikkukylän arki sekoittuu, kun juhlien jälkeisenä yönä syttyy tulipalo. Osuuskaupanhoitaja ja palopäällikkö (Edvin Laine) hälyttää nuoren tuomarin Heikin (Matti Ranin) sammutustöihin, mutta sekaannusten vuoksi palon sammuttaminen osoittautuu odotettua mutkikkaammaksi. Yön vauhdikkaissa tapahtumissa ja kommelluksissa, joita Sasu Haapasen kertojaääni kommentoi, ovat mukana myös apteekkineiti (Vieno Kekkonen), postineiti (Aino Mantsas) ja vanha tuomari Yrjö (Tauno Palo).

Roland af Hällströmin ohjaama ja salanimellä Viljo Hela käsikirjoittama Hallin Janne (1950) on todelliseen henkilöön pohjautuva draamaelokuva 1800-luvulla eläneestä kestikievarin nuoresta isännästä ja markkinakuninkaasta Hallin Jannesta (Helge Herala). Kiivaana voimamiehenä ja naistensankarina tunnettu Janne hurmaa myös talon Leena-piian (Eeva-Kaarina Volanen) ja Mattilan huushollerska Santran (Rauha Rentola) sydämet. Renki Santtu (Harri Sinijärvi), joka on mustasukkainen Leenasta, yllyttää Jannea ryöstämään postirahat.

Edvin Laineen ohjaama, Väinö Linnan romaanin pohjautuva sotaelokuva Tuntematon sotilas (1955) seuraa kuvitteellisen konekiväärikomppanian vaiheita jatkosodan vuosina 1941–1944. Sotaa tarkastellaan yksilöiden näkökulmasta, mutta elokuvan päähahmona toimii muuttuva joukko suomalaisia rivisotilaita.

Hannu Lemisen ohjaama Onnelliset (1954) on 1900-luvun alkuun sijoittuva romanttinen draama. Elokuva rakentuu Oskar Merikannon musiikin ympärille ja on itsenäinen jatko-osa elokuvalle Kesäillan valssi. Pianisti Lauri Alangon (Leif Wager) ja hänen vaimonsa Anninan (Eeva-Kaarina Volanen) avio-onni säröilee, kun oopperadiiva Delia Rosati (Maaria Eira) houkuttelee Laurin säestäjäksi kiertueelleen.

Risto Orkon ohjaama sotadraama Jääkärin morsian (1938) on toinen Sam. Sihvon samannimiseen näytelmään perustuvista filmatisoinneista (ensimmäinen 1931). Vuosiin 1916–17 sijoittuvassa versiossa Saksan 27. Kuninkaallinen Jääkäripataljoona on palaamassa rintamalta Libauhun. Jääkärikorpraali Martti Kari (Kullervo Kalske) ihastuu junamatkalla liiviläiseen tanssijattareen Sabinaan (Tuulikki Paananen), johon on iskenyt silmänsä myös paroni Rolf Lichtenstein (Erkki Uotila). Vakoilijoiden juonet ja sota luovat varjoja kauniin tanssijattaren ja komean jääkärin suhteen ylle.

Toivo Särkän ohjaama draamaelokuva "1918" (1957) kertoo menneisyytensä ja omatuntonsa kanssa painivasta nuoresta pastorista Samuel Brosta (Åke Lindman), jonka Suomen sisällissota ajaa uskonkriisiin. Pastorin mieltä kiihdyttää myös omien himojensa kanssa kamppaileva ilotyttö Essi Söderman (Anneli Sauli). Elokuva perustuu Jarl Hemmerin romaaniin.

Valentin Vaalan ohjaama ja Martti Larnin käsikirjoittama Kulkurin tyttö (1952) sijoittuu 1860-luvun maaseudulle. Paroni Metter (Valtteri Virmajoki) uhkaa häätää torppariperheen kodistaan. Ohikulkumatkalla oleva ylioppilas Lauri Vaara (Heikki Heino) rakastuu perheen tyttäreen Marjaan (Tea Ista) ja lupaa auttaa torpan pelastamisessa. Paronitar Olivia Metter (Ansa Ikonen) ihastuu nuoreen ylioppilaaseen ja auttaa tätä pelastussuunnitelmassa.

Hannu Lemisen ohjaamassa melodraamassa Morsiusseppele (1954) kesälomaa maalla viettävä ylioppilas Allan Smith (Jussi Jurkka) rakastuu piikatyttö Alliin (Aino-Maija Tikkanen). Palattuaan kaupunkiin hän ei enää vietä aikaa bordelleissa juopotellen, vaan keskittyy opintoihinsa. Alli pakenee pakkoavioliittoa kaupunkiin ja tulee apulaiseksi Smithin perheeseen. Allanin äiti, valtioneuvoksetar Hedvig Smith (Kerstin Nylander), ei hyväksy nuorten epäsäätyisiä avioliittoaikeita, millä on traagiset seuraukset.

Edvin Laineen ohjaama ja Hella Wuolijoen käsikirjoittama kolmas Niskavuori-elokuva, maalaisdraama Niskavuoren Heta (1952) perustuu Wuolijoen samannimiseen näytelmään. Raskaana oleva, kovaluontoinen Niskavuoren talon tytär Heta (Rauni Luoma) menee naimisiin renki Akustin (Kaarlo Halttunen) kanssa ja pysyy katkerana sydämensä särkenyttä Lammentaustan Santeria (Leo Lähteenmäki) kohtaan. Heta ja Akusti aloittavat yhteisen elämänsä vaatimattomalla Muumäen tilalla, jossa heillä on apunaan uskollinen piika Siipirikko (Mirjam Novero).

Ilmari Unhon ohjaama draama Kuisma ja Helinä (1951) on toinen Larin-Kyöstin samannimiseen runoelmaan perustuva filmatisointi (ensimmäinen 1932). Kuriton kasakkajoukko majoittuu 1880-luvulla hämäläiseen Sankolan taloon. Pian joukon johtaja Kuisma (Kalervo Nissilä) iskee silmänsä talon ottotyttäreen Helinään (Elina Pohjanpää). Helinään on rakastunut myös tilan isäntärenki Isma (Uljas Kandolin).

Ilmari Unhon ohjaama elämäkertaelokuva kertoo 1834-1872 eläneen Suomen kansalliskirjailijan Aleksis Kiven (Rauli Tuomi) elämäntarinan lapsuudesta sairastumiseen ja kuolemaan. Elokuva kuvaa köyhistä oloista lähtöisin olevan kirjailijan ponnistelua suomenkielisen kirjallisuuden luomiseksi ja merkkiteosten syntyä.

Hannu Lemisen ohjaama ja Eino Seisjoen (salanimen takana Hannu Leminen ja Ilmari Unho) käsikirjoitttama romanttinen melodraama Valkoiset ruusut (1943) pohjautuu Stefan Zweigin novelliin. Elokuvan tapahtumat sijoittuvat Helsinkiin 1800- ja 1900-lukujen vaihteeseen. Kirjailija Arvo Helavallan (Tauno Palo) romaani tekee murrosikäiseen Auli Rantaan (Helena Kara) lähtemättömän vaikutuksen. Hän jumaloi teoksen kirjoittajaa, jota ei voi koskaan unohtaa.

Kaunis Kaarina (1955) on Ossi Elstelän viimeiseksi ohjaustyöksi jäänyt historiallinen draama. 1800-luvun puoliväliin sijoittuvassa tarinassa kievarin isännän Tanelin (Ossi Elstelä) kasvattama orpotyttö Kaarina (Anneli Sauli) huomaa ystävyytensä lapsuudentoveri Antti Juhonpojan (Tapio Rautavaara) kanssa kasvavan romanssiksi. Myös patruuna Henrik (Esko Mannermaa) havittelee Kaarinaa itselleen.

Matti Kassilan ohjaama historiallinen sotaelokuva Päämaja (1970) perustuu Ilmari Turjan näytelmään. Elokuvassa seurataan ylipäällikkö Mannerheimia (Joel Rinne) ja päämajoitusmestari Airoa (Jussi Jurkka) puolustusvoimien Mikkelin päämajassa jatkosodan ratkaisun hetkinä kesällä 1944. Karjalan kannaksen suurhyökkäyksen ollessa lähellä Airo antaa hyökkäyskäskyn ylipäälliköltä kysymättä. Sodan kääntyessä tappioksi eripuraa esikunnassa aiheuttaa hermopaineiden lisäksi myös nimettömänä julkaistu, tappiomielialaa lietsova lehtiartikkeli sekä saksalaisten tekemä ministerilista Suomen sodasta irtautumisen varalle.

Toivo Särkän ja Yrjö Nortan ohjaama historiallinen elokuva Helmikuun manifesti (1939) pohjautuu Mika Waltarin käsikirjoitukseen. Helsinkiläisen tuomari Kotkan (Yrjö Tuominen) opiskelijapoika Jaakko (Tauno Palo) ei hyväksy vuoden 1899 venäläistämistoimia. Hän ryhtyy aktivistiksi ja ystävystyy luokkatietoisen työläisen Sihvolan (Eino Kaipainen) kanssa. Vuoden 1905 suurlakon jälkeen heidän tiensä eroavat ideologisista syistä. Kansalaissodan alla Jaakkoon rakastunut Sihvolan sisar Aino (Regina Linnanheimo) joutuu valitsemaan puolensa.

Orvo Saarikiven ohjaama draama Anu ja Mikko (1940) pohjautuu Kersti Bergrothin näytelmään. 1930-luvun Karjalan kannakselle sijoittuvassa filmatisoinnissa Anun (Henny Valjus) äiti (Rosi Rinne) lupaa ennen kuolemaansa tyttärensä Ukonmäen varakkaalle Junulle (Reino Valkama). Anu rakastaa puuseppä Mikkoa (Santeri Karilo), joka kuultuaan Junun hankkimista kihloista lähtee Helsinkiin. Mikko kuitenkin kaipaa Anua ja kotiseutuaan, jonne hän palaa uudenaikaiset tehdas- ja tehokkuusajatukset muassaan.

Edvin Laineen ohjaama, 1800-luvun loppuun sijoittuva komediaelokuva Skandaali tyttökoulussa (1960) pohjautuu Robert Kiljanderin näytelmään. Yksityisen tyttökoulun johtajatar Sanny Kortman (Liisa Nevalainen) tekee parhaansa pitääkseen yllä kovaa kuria koulussaan. Oppilaiden höltyvän moraalin lisäksi huolta aiheuttaa veljentyttären Liisin (Elina Salo) lämpimät välit maisteri Veikko Vuorelan (Martti Romppainen) kanssa. Tukea johtajattarelle osoittaa pastori Amos Pölkkynen (Kosti Klemelä).

Mikko Niskasen esikoisohjaus Pojat (1962) perustuu Paavo Rintalan samannimiseen, vuonna 1958 ilmestyneeseen romaaniin. Sota-ajan Ouluun sijoittuva draama kertoo viisipäisestä poikajoukosta, jonka mieltä kiihottavat kaupunkiin asettautunut saksalainen sotilasosasto, kauttakulkevat sotilasjunat ja ajan ihanteet. Tarinan edetessä keskushenkilöksi nousee Vesa-Matti Loirin esikoisroolinaan esittämä Jake.

Edvin Laineen ohjaama Sven Tuuva (1958) pohjautuu Johan Ludvig Runebergin runoon. Iäkkään kersantin (Edvin Laine) yksinkertainen poika Sven Tuuva (Veikko Sinisalo) osallistuu Suomen sodan taisteluihin kenraali Sandelsin (Leif Wager) joukoissa. Korpraali Örn (Aarne Laine) ja kapteeni Duncker (Kauko Helovirta) auttavat Sveniä selviytymään tämän yksinkertaisuuden aiheuttamista ongelmatilanteista. Elokuva huipentuu Koljonvirran taisteluun, jossa Sven kohoaa sankariksi.

Ilmari Unhon ohjaama Ruusu ja kulkuri (1948) kertoo 1850-luvun lopulla syntyneen Abraham ’Aappo’ Ojanperän (Unto Salminen) elämäntarinan. Matkallaan liminkalaisesta huutolaispojasta kansainväliseksi laulajatähdeksi Aappo ei koskaan unohda Katria (Hilkka Helinä), joka odottaa uskollisena Limingassa nuoruudenrakkautensa paluuta.

Mika Waltarin samannimiseen romaaniin perustuva Komisario Palmun erehdys (1960) aloittaa Matti Kassilan ohjaaman neljän Komisario Palmu -elokuvan sarjan. Seurapiirikeikari Bruno Rygseck (Jussi Jurkka) löydetään kuolleena kotinsa uima-altaasta juhlien jälkeisenä aamuna. Onnettomuuden syyksi arvellaan liukastumista lattialle pudonneeseen saippuaan. Komisario Palmu (Joel Rinne) ei usko onnettomuuteen, vaan ryhtyy selvittämään murhaa yhdessä etsiviensä (Matti Ranin ja Leo Jokela) kanssa.

Toivo Särkän ohjaama ja käsikirjoittama draama Kaivopuiston kaunis Regina (1941) pohjautuu Tuulikki Kallion romaaniin. Vuosien 1853-1854 Helsinkiin sijoittuvassa rakkaustarinassa orvoksi jäänyt kalastajan tytär Regina Berg (Regina Linnanheimo) tahtoo Kaivohuoneella pidettäviin tanssiaisiin. Päästäkseen tilaisuuteen hän ottaa omin luvin ruhtinatar Kristine Popoffin (Ester Toivonen) juhlapuvun ja naamion. Komea luutnantti Engelbert von Leijoncrona (Tauno Palo) vie salaperäisen Reginan tanssimaan masurkkaa ja rakastuu palavasti kauniiseen tanssipariinsa.

Hannu Lemisen ohjaama ja yhdessä Usko Kempin kanssa käsikirjoittama historiallinen draama Kesäillan valssi (1951) sijoittuu viime vuosisadan vaihteen Suomeen. Oskar Merikannon musiikin ympärille rakentuva elokuva kertoo köyhän muusikon Lauri Alangon (Leif Wager) ja rikkaan Grahnin perheen tyttären Anninan (Eeva-Kaarina Volanen) rakkaustarinan. Anninan perhe ei katso suhdetta hyvällä, ja parin onnea koettelee myös Laurin paheneva silmäsairaus.

Jaakko Pakkasvirran ohjaama ja yhdessä Titta Karakorven kanssa käsikirjoittama historiallinen draamaelokuva Runoilija ja muusa (1978) kuvaa runoilija Eino Leinon (Esko Salminen) elämää 1900-luvun alussa. Vuonna 1905 Leino menee naimisiin Freya Schoultz (Katja Salminen)kanssa, sillä tuntee syyllisyyttä tartutettuaan naiseen syfiliksen. Avioliitostaan huolimatta mies viettää boheemielämää ystäviensä Pekka Halosen (Kari Sohlberg), Akseli Gallen-Kallelan (Kalle Holmberg) ja Jean Sibeliuksen (Henri Kapulainen) seurassa ja rakastaa runoilija L.Onervaa (Elina Salo).

Ilmari Unhon ohjaama ja Simo Penttilän käsikirjoittama seikkailuelokuva Sadan miekan mies (1951) sijoittuu vuoteen 1634, jolloin 30-vuotinen sota riehuu yhä Euroopassa. Kaarnojan kapteeni (Kalervo Nissilä) osuu keskelle juonitteluita, ja aatelisneito Elisabethin (Marja Korhonen) ja hänen serkkunsa kapteeni Gyllenskiöldin (Ture Junttu) välistä kiistaa. Kaarnoja saa haltuunsa salaperäisen kirjeen, jonka johdosta hän joutuu uskollisen kumppaninsa kersantti Erkinpojan (Uljas Kandolin) kanssa taisteluihin, väijytyksiin ja miekkamittelyihin.

Edvin Laineen ohjaama, yhdessä Kalle Päätalon ja Juha Nevalaisen kanssa käsikirjoittama tukkilaiselokuva Viimeinen savotta (1977) perustuu Kalle Päätalon romaaneihin. Elokuvassa seurataan huutolaispoika Vikke Nilon elämää 1900-luvun alusta 1960-luvulle. Lehvän talon isännän (Juhani Haataja) sortoon kyllästynyt nuori Vikke (Torsti Kovaleff) karkaa ja varttuu nuoreksi mieheksi metsänvartijapariskunnan (Risto Taulo ja Maija-Leena Ervasti) hoivissa. Aikuiseksi kasvanut Vikke (Jyrki Kovaleff) kiertelee tukkijätkänä savotoilla ja tutustuu naisiin, alkoholiin ja korttihuijareihin, tukena uskollinen ystävänsä Einari (Olavi Ahonen).

Matti Kassilan käsikirjoittama ja ohjaama komedia Pastori Jussilainen (1955) perustuu Gustaf von Numersin samannimiseen näytelmään. Eletään vuotta 1895 pienessä savolaisessa kirkonkylässä, jonne saapuvia uusia aatteita, kuten naisten oikeuksia ja kansanopistoa, vastustaa kiivaasti pastori Jussilainen (Edvin Laine), herra talossaan niin pappilassa kuin seurakunnassa. Miehen kiivauden saavat kokea sekä Eveliina-vaimo (Rauha Rentola), talon piiat että vanhoilliset körttiläiset. Pastori kohtaa kuitenkin vertaisensa, kun anoppi (Tyyne Haarla) saapuu vierailulle.

Ilmari Unhon ohjaama ja kirjailija Artturi Leinosen käsikirjoittama elokuva Härmästä poikia kymmenen (1950) perustuu kansanlauluun Isontalon Antista ja Rannanjärvestä. Isoo Antti (Tauno Palo) ja Nukarin Iisakki eli Rannanjärvi (Yrjö Kantoniemi) häjyineen tahtovat ottaa mittaa paikkakunnan uudesta vallesmannista (Kalle Kirjavainen), joka aikoo laittaa riehuvat puukkojunkkarit kuriin. Vallesmannin ohella Anttia nousevat vastustamaan oma poika Janne (Kauko Helovirta) ja körttiläiset.

Jack Witikan ohjaama lastenelokuva Pikku Pietarin piha (1961) perustuu Aapelin samannimiseen romaaniin. 1920-luvulle sijoittuvassa elokuvassa pikkukaupungin puutalokorttelissa elävä Pietari (Tuukka Tanner) on menettänyt äitinsä. Pietarin isä, torikauppias Jormalainen (Leevi Kuuranne) esittelee pojalle äitipuoli Katariinan (Elsa Turakainen), joka järjestää pihapiirin elämän uuteen uskoon.

Mikko Niskasen ohjaama Nuoruuteni savotat (1988) jatkaa Elämän vonkamies -elokuvan (1986) aloittamaa kirjailija Kalle Päätalon omaelämänkerrallisen Iijoki-sarjan tarinaa 1930-luvun alkupuolelta syksyyn 1939. Päätalon perheen elatus on kunnan vastuulla, koska Herkko-isä (Martti Kainulainen) on Oulussa mielisairaalassa. Riitu-äiti (Pirjo Leppänen) yrittää pitää monilapsisen perheensä koossa. Päätalojen esikoinen Kalle (Ari-Kyösti Seppo) uurastaa metsätöissä, tutustuu naisiin ja innokkaana lukijana aikoo kirjailijaksi.

Pekka Parikan ohjaama ja Marko Röhrin tuottama sotaelokuva Talvisota (1989) perustuu Antti Tuurin samannimiseen, sotaveteraanien haastatteluille ja arkistoaineistolle rakentuvaan romaaniin. Lokakuussa 1939 Hakalan veljekset Martti (Taneli Mäkelä) ja Paavo (Konsta Mäkelä) lähtevät muiden kauhavalaismiesten joukossa ylimääräisiin kertausharjoituksiin. Kun neuvostojoukot hyökkäävät rajan yli, eteläpohjalaiset päätyvät Karjalan kannaksella etulinjan ankariin taisteluihin lukumääräisesti ylivoimaista vihollista vastaan.

Mikko Niskasen ohjaama kansankuvaus Elämän vonkamies (1986) perustuu kirjailija Kalle Päätalon omaelämäkerrallisen Iijoki-sarjan kolmeen ensimmäiseen romaaniin. Nuoren Kalle-pojan (Teuvo Remes, Tapio Remes) kehityskertomuksen tapahtumat sijoittuvat 1920–30-luvun Koillismaalle, Herkko-isän (Martti Kainulainen) ja Riitu-äidin (Pirjo Leppänen) Iijoen törmälle rakentamaan kotitaloon ja tukkityömaille, missä Herkko ja myöhemmin myös Kalle isänsä sairastuttua työskentelee.

Toivo Särkän ohjaama ja Mika Waltarin käsikirjoittama Kulkurin valssi (1941) perustuu J. Alfred Tannerin sanoittamaan samannimiseen musiikkikappaleeseen. 1800-luvun loppupuolelle sijoittuvassa romanttisessa kulkurielokuvassa suomalainen vapaaherra Arnold (Tauno Palo) suututtaa Pietarissa ruhtinas Avertsejevin (Uno Wikström) päihittämällä hänet sekä korttipelissä että naisten suosiossa. Kaksintaistelun jälkeen Arnold pakenee Suomeen, missä hän saa turvapaikan ensin sirkuksesta ja sitten mustalaisten parista. Hurmuri valloittaa akrobaatti Cleon (Laila Jokimo) ja mustalaiskaunotar Rosinkan (Regina Linnanheimo), eikä kreivitär Helenakaan (Ansa Ikonen) voi vastustaa komeaa kulkuria.

Valentin Vaalan ohjaama elokuva Nummisuutarit (1957) on kolmas filmiversio Aleksis Kiven samannimisestä näytelmästä. 1860-luvun maaseutumiljööseen sijoittuvassa komediassa kasvattisisareltaan Jaanalta (Heidi Krohn) rukkaset saanut Nummisuutarin Esko (Martti Kuningas) lähtee testamenttia havittelevan äitinsä Martan (Alice Lyly) käskystä ja isänsä Topiaksen (Lauri Leino) sopiman naimakaupan innoittamana noutamaan puolisokseen kaunista Karrin Kreetaa (Eila Auer). Hänen ja puhemieheksi lyöttäytyvän Mikko Vilkastuksen (Helge Herala) vaimohakureissu ei suju kuitenkaan suunnitelmien mukaan.

Toivo Särkän ohjaama historiallinen draama Tanssi yli hautojen (1950) perustuu Mika Waltarin samannimiseen romaaniin. Venäjän keisari Aleksanteri I (Leif Wager) ja maaherran tytär Ulla Möllersvärd (Eila Peitsalo) kohtaavat Suomen sodan jälkimainingeissa Porvoon valtiopäivillä 1809. Keisarin ihastus kauniiseen mutta kapinalliseen Ullaan miellyttää tämän vanhempia (Ossi Korhonen ja Siiri Angerkoski) ja siitä pyrkivät hyötymään myös suomalaismieliset ylioppilaat, joukossaan Ullaan ihastunut maaherran sihteeri Antti (Mauri Jaakkola).

Jalmari Lahdensuon ohjaama Pohjalaisia (1925) on ensimmäinen Artturi Järviluoman näytelmään pohjautuvista filmatisoinneista (myöhempi 1936). 1800-luvun puolivälin Pohjanmaalle sijoittuvassa draamassa häjyt mellastavat, heränneet vetäytyvät seuroihinsa ja vallesmanni (Thorild Bröderman) nöyryyttää talonpoikia. Antti Hanka (Einar Rinne) joutuu vangituksi puolustaessaan mielitiettynsä Maija Harrin (Kaisa Leppänen) kunniaa. Kun Harrin talon kasvattityttäreen Liisaan (Aino Lohikoski) kiintynyt Maijan veli Jussi (Oiva Soini) nousee vastustamaan vallesmannia, väkivaltainen vallankäyttö luo varjon tämänkin parin onnen ylle.

Valentin Vaalan ohjaama draama Loviisa - Niskavuoren nuori emäntä (1946) pohjautuu Juhani Tervapään (Hella Wuolijoen) näytelmään. 1880-luvun Hämeeseen sijoittuvassa maaseutuelokuvassa Juhani Niskavuori (Tauno Palo) joutuu valitsemaan mennäkö naimisiin rahasta vai rakkaudesta. Hän himoitsee kaunista meijerska Malviinaa (Kirsti Hurme), mutta äiti (Maija Nuutinen) tahtoo miniäksi velkaiseen sukutilaan rikkaan Saaroisen Loviisan (Emma Väänänen). Kykeneekö mies elämään ratkaisunsa kanssa ja hänen puolisonsa emännyyteen Niskavuoressa?

Hannu Lemisen ohjaama Ratkaisun päivät (1956) perustuu Juhani Konkan samannimiseen romaaniin. Draamaelokuvan tarina sijoittuu jatkosodan viimeiseen talveen ja sodanjälkeiseen aikaan. Sotilassairaalassa sairaanhoitaja Leena Auer-Lepistö (Ansa Ikonen) kiintyy haavoittuneeseen majuri Yrjö Harttiin (Tauno Palo) tietämättä, että tämä on rintamalla ampunut hänen miehensä, tappiomielialaa lietsoneen ja taistelukäskystä kieltäytyneen vänrikki Veikko Lepistön (Jussi Jurkka). Sodan päätyttyä Valtiollinen poliisi kiinnostuu majurista ja tämän osuudesta asekätkentään. Elokuva oli suosikkiparin Tauno Palon ja Ansa Ikosen viimeinen yhteinen elokuva.

Ossi Elstelän ohjaama ja Nisse Hirnin käsikirjoittama romanssi Katariina ja Munkkiniemen kreivi (1943) pohjautuu nimimerkki Kleopatran eli Kaarina Viitainojan romaaniin. 1860-luvulle sijoittuvassa tarinassa muonamiehen tytär Katariina (Regina Linnanheimo) ja nuori kreivi Mauritz Armborg (Leif Wager) rakastavat toisiaan. Vanha kreivitär Yvonne (Elsa Rantalainen) ei hyväksy epäsäätyistä suhdetta ja erottaa lemmenparin.

Valentin Vaalan ohjaama 1900-luvun alkuun sijoittuva historiallinen draama Jossain on railo (1949) perustuu Hella Wuolijoen aiheeseen. Caréniuksen suvun omistama Niementaustan kartano on vararikon partaalla Pariisissa taiteilijaelämää viettävän Bertil Caréniuksen (Ekke Hämäläinen) velkojen vuoksi, ja tuomari Wilhelm Thorén (Santeri Karilo) kutsutaan Helsingistä Niementaustaan selvittämään kartanon raha-asioita. Thorénin ja Bertilin vaimon Marian (Ansa Ikonen) välille syntyy romanssi, jonka seuraukset vaikuttavat niin Marian kuin hänen lähipiirinsä elämään.

Ilmari Unhon ohjaama melodraama Pimeänpirtin hävitys (1947) perustuu Maila Talvion samannimiseen romaaniin. 1800-luvun maaseudulle ja pikkukaupunkiin sijoittuvan tarinan synkkä kohtalo toteutuu vääjäämättä, kun Kankaanpään kartanon paha patruuna Otto von Holten (Tauno Palo) viettelee vuoroin Pimeänpirtin torpan Leniä ja hänen tytärtään Hannia (Irma Seikkula kaksoisroolissa). Syntien taakka muodostuu mahdottomaksi kantaa.

Risto Orkon ohjaama ja Ilmari Unhon kanssa käsikirjoittama historiallinen elokuva Aktivistit (1939) sijoittuu vuosiin 1916-1917. Senaattori Niskasen tytär Marja (Helena Kara) ja luutnantti Yrjö Jakola (Tauno Majuri) juonivat takaisin santarmieversti Vasiljevin (Ville Salminen) haltuun päätyneen listan aktivisteista. Marjaa himoitseva Vasiljev ja Yrjöstä mustasukkainen kenraali Danilovin (Topo Leistelä) tytär Katjushka (Tuulikki Paananen) janoavat kostoa rakastuneelle suomalaisparille.

Kalle Kaarnan ohjaama sotadraama Jääkärin morsian (1931) perustuu Sam. Sihvon samannimiseen näytelmään. Eletään vuotta 1915, kun jääkärikorpraali Martin (Tauno Brännäs alias Palo ensimmäisessä roolissaan) ja varsovalaisen balettitytön Sabinan (Hanna Taini) tiet kohtaavat Libaussa. Sabina tanssii tiensä suomalaisjääkärin sydämeen, mutta nuoret joutuvat erilleen, kun jääkäripataljoona hälytetään rintamalle. Häikäilemätön parooni von Lichtenstein (Toivo Pohjakallio) tahtoo Sabinan itselleen keinoja kaihtamatta.

Valentin Vaalan ohjaama historiallinen jännityselokuva Linnaisten vihreä kamari (1945) pohjautuu Zacharias Topeliuksen romaaniin. 1830-luvulle sijoittuvassa tarinassa Linnaisten kartanon valtias, eversti Karl Littow (Paavo Jännes) ja hänen tyttärensä Anna (Regina Linnanheimo) ja Ringa (Kaija Rahola) ovat ylpeitä aatelissukunsa tahrattomasta historiasta. Kartanoon saapuu talvella vierailulle Annaa havitteleva ulkomaalainen kreivi Spiegelberg (Ture Junttu) ja rakennuksen korjauksia suunnitteleva arkkitehti, suvun vähäisempään haaraan kuuluva Kaarle Lithau (Rauli Tuomi). Pian Linnaisten kartanon ja Littow’n suvun vuosisataiset salaisuudet uhkaavat paljastua niin kartanon vieraille kuin isäntäväelle.

Niskavuori taistelee (1957) on Edvin Laineen ohjaaman, Hella Wuolijoen näytelmiin perustuvan Niskavuori-elokuvasarjan viimeinen mustavalkofilmatisointi. Tapahtumat sijoittuvat jatkosodan aikaan. Miesväki on rintamalla ja Niskavuoren tilaa hoitaa talon miniä Ilona (Mirjam Novero). Eräänä iltana taloon saapuu salaperäinen Juhani (Tauno Palo), jonka henkilöllisyys paljastuu vain vanhalle emännälle Loviisalle (Elsa Turakainen). Vieraan salattu identiteetti, desanttien pelko ja niskuroivat palkolliset siivittävät kuvausta Niskavuoren kotirintaman kamppailusta.