draama

Oi, aika vanha, kultainen...!

Orvo Saarikiven ohjaama musiikkipitoinen draama Oi, aika vanha, kultainen...! (1942) perustuu Matti Hällin samana vuonna ilmestyneeseen romaaniin. Pikkukaupungissa asuva ikuinen ylioppilas ja satunnaisilla töillä elävä Joonas Karhu (Urho Somersalmi) haluaa viettää vapun Helsingissä 30 vuoden takaisten opiskelutovereidensa kanssa. Vanhat kaverit ovat menestyneitä, mutta toisistaan vieraantuneita ja onnettomia ihmisiä. Joonas auttaa heitä löytämään jälleen ystävyyden ja elämisen riemun.

Edvin Laineen ohjaamassa, Kyllikki Mäntylän näytelmään perustuvassa draamakomediassa Opri (1954) iäkäs evakkonainen Opri (Rakel Laakso) joutuu kunnalliskotiin. Kolmen huonetoverinsa (Elsa Turakainen, Elna Hellman, Liisa Pakarinen) ystävällisestä vastaanotosta huolimatta hänen on hankala sopeutua uuteen asuinsijaansa. Opri kaipaa Karjalaa ja edesmennyttä aviomiestään. Romanttisena sivujuonena kunnalliskodin aputyttö Heinäsirkka (Marjatta Kallio) ja renki Jussi (Kosti Klemelä) ratkovat lemmenhuoliaan.

Opri

Orvo Saarikiven ohjaama kehityskertomus Tyttö astuu elämään (1943) pohjautuu Mika Waltarin käsikirjoitukseen. Kevätkesästä 1941 alkavassa tarinassa hemmoteltu ylioppilasneiti Elli Arho (Ansa Ikonen) liittyy lottiin, koska haluaa ihailua ja jännittävää elämää. Kevytmielinen tyttö muuttuu rintamalla vastuuntuntoiseksi aikuiseksi. Elokuva on osittain tuhoutunut.

Tyttö astuu elämään

Edvin Laineen ohjaamassa urheiludraamassa Veteraanin voitto (1955) Timo-poika (Pertti-Kalevi) saa tietää isoisänsä Santeri Kivilaakson (Vilho Siivola) taustasta työväen urheiluliikkeessä. Tästä innostuneena hän alkaa kannustaa alkoholisoitunutta isäänsä, työmies Antti Ahdetta (Tapio Rautavaara) harjoittelemaan omaa lajiaan, keihäänheittoa. Elokuva on tehty yhteistyössä Työväen Urheiluliiton kanssa järjestön 35. juhlavuoden kunniaksi.

Veteraanin voitto

Kalle Kaarnan ohjaama draama Kuisma ja Helinä (1932) on ensimmäinen Larin-Kyöstin runoelman kahdesta filmatisoinnista (toinen 1951). 1800-luvun loppupuolelle sijoittuvassa elokuvassa kasakkaosasto majoittuu maalle Sankolan taloon. Osaston komea päällikkö Kuisma (Tauno Brännäs) herättää nuoren Helinän (Iris Knape-Jäderholm) huomion. Talon isäntärenki Isma (Kaarlo Kytö) on puolestaan rakastunut tyttöön.

Kuisma ja Helinä

1932

Laulava sydän

Edvin Laineen ohjaamassa musiikkielokuvassa Laulava sydän (1948) pankin kamreeri Aarno Harjus (Tauno Palo) joutuu erotetuksi toimestaan väärien rikosepäilyjen vuoksi ja samalla hänen vaimonsa (Mirjami Kuosmanen) jättää hänet. Ystävänsä rikoskomisario Erän (Ossi Elstelä) avulla Harjus saa tilaisuuden esiintyä radiossa salanimellä Con Amore. Lukuisten muiden naisten tavoin myös sairaanhoitajatar Rauni Verkkola (Eila Peitsalo) kiinnostuu komeaäänisestä laulajasta.

1948

Pieni luutatyttö

Pieni luutatyttö (1958) on Toivo Särkän ohjaama ja Reino Helismaan yhdessä Olavi Karun kanssa käsikirjoittama lastenelokuva. Isäpuoli (Matti Lehtelä) pakottaa orpotyttö Liisan (Riitta Hämäläinen) yksin pikkukaupungista Helsinkiin myymään luutia. Ystävällisen kulkurin Maailman-Petterin (Leo Lähteenmäki) ja kodittoman Musti-koiran (susikoira Lida) avustuksella Liisa estää murtovarkauden ja kiltti konstaapeli Rinne (Kauko Kokkonen) vaimoineen (Sointu Kouvo) auttaa kaikki kodittomat uuden elämän alkuun.

Valentin Vaalan ohjaama draama Niskavuoren naiset (1938) pohjautuu Juhani Tervapään eli kirjailija Hella Wuolijoen samannimiseen näytelmään. 1930-luvun Hämeeseen sijoittuvassa tarinassa vanha emäntä (Olga Tainio) hallitsee Niskavuoren taloa, jonka hoitamiseen nuori isäntä Aarne (Tauno Palo) on turhautunut. Avioliittoonsakin kyllästyneen miehen pään pistää pyörälle kylään saapuva kaunis opettajatar Ilona Ahlgren (Sirkka Sari).

Niskavuoren naiset

1938

Korkein voitto

Kansainvälisistä elokuvista vaikutteita ammentava mykkädraama Korkein voitto (1929) on Carl von Haartmanin ensimmäinen ohjaustyö. Naisia ja juhlimista rakastava, pahasti velkaantunut paroni Henrik von Hagen (von Haartman) huomaa sanomalehdessä uutisen entisen rakastettunsa, venäläisen tanssijattaren madame Vera Vasiljevnan (Kerstin Nylander) Suomen vierailusta. Pari kohtaa uudelleen ja kipinät lentävät. Mutta kohtalokkaan kauniilla madamella on uusi harrastus, sotilaskohteiden kuvaaminen, joka luo varjon rakastavaisten ylle.

1929

Erämaan turvissa

Friedrich von Maydellin ja Kalle Kaarnan ohjaama draama Erämaan turvissa (1931) on ensimmäisiä kansainvälisiä elokuvayhteistöitä Suomessa. Ensimmäisen maailmansodan alla Venäjän armeijan upseeri (Bernhard Goetzke) tavataan tunnetun nihilistin Vera Maretskajaan (Hanna Taini) seurasta ja hänet pidätetään. Upseeri pakenee vankilasta ja etsiytyy erämaahan. Metsästysretkellä hän löytää lumeen tuupertuneen nuoren pakolaisen (Aarne Leppänen) ja hoitaa hänet mökissään kuntoon. Miesten välille syntyy eripuraa, kun nuorukaisen ystävä Liisa (Elisabeth Frisk) asettuu myös mökkiin asumaan. Elokuva on säilynyt vaillinaisena.

1931

Halveksittu

Jorma Nortimon ohjaama sosiaalinen draama Halveksittu (1939) pohjautuu Lauri Haarlan romaaniin. 1900-luvun alkupuolelle sijoittuvassa filmatisoinnissa kauppias Iivari Takala (Eino Kaipainen) joutuu yrittäjän urallaan suuriin vaikeuksiin, kun kauppaneuvos Merthen (Yrjö Tuominen) yrittää estää hänen menestymisensä. Kauppaneuvoksen tytär Verna (Ester Toivonen) rakastuu rehtiin Iivariin, joka ei kelpaa vävyksi Merthenin sukuun.

Ilmari Unhon ohjaama Koskenkylän laulu (1947) on maalaisromanssi, jossa varakkaan talon poika, Reino Köyri (Tauno Palo), putoaa pakoretkellään hevosen kyydistä ja päätyy Liuhalan mökkiin Venlan (Emma Väänänen) hoidettavaksi. Siellä hän rakastuu talon tyttäreen, Annaan (Hilkka Helinä). Parin yhteiselämää vaikeuttavat aikaisemmat avioliittolupaukset ja epäselvyydet sukulaisuussuhteissa.

Koskenkylän laulu

Carl von Haartmanin ohjaama ja Gerda Hintzen käsikirjoittama historiallinen mykkädraama Kajastus (1930) sijoittuu vuosiin 1899-1905. Helmikuun manifestia seuraava sortopolitiikka herättää Suomessa laajaa vastustusta. Toivolan kartanon isäntäväki, Oscar Cederström (Gunnar Wallin) ja hänen sisarensa Louise (Elsa Segerberg), ovat vastarinnan kannalla, kuten naapuritalossa asuva Antti Ahmakin (Aarne Leppänen). Serkkuunsa Louiseen kiintynyt, Venäjän armeijassa palveleva ratsumestari Gustaf Cederström (Helge Ranin) saapuu Toivolaan. Kartanon asukkaisiin kuuluu myös ovela vakooja, joka vaarantaa aktivistien vaikean tehtävän.

Kajastus

1930

Risti ja liekki

Armand Lohikosken ohjaama Risti ja liekki (1957) on 1500-luvun alkupuolelle sijoittuva draamaelokuva. Kalparitari Olavi Gideoninpoika (Tauno Palo), joka palaa käännytystyöstä piispanlinnaan, rakastuu nuoreen Mirjamiin (Anneli Sauli). Mustasukkainen munkki Rasmus (Tarmo Manni) saa kuitenkin heidän suhteensa selville ja asettuu heidän onnensa esteeksi. Elokuva perustuu käsikirjoittajien Hilve ja Veli Mustosen Ristinlähde-kuunnelmaan ja virolaisen kansantarinan innoittamaan Larin-Kyöstin runoon Valkea neitsyt. Legenda tuomioherrasta ja Mirga neitseestä.

1956

Juokse kuin varas

Palmer Thompsonin ja Åke Lindmanin ohjaama jännityselokuva Juokse kuin varas (1964) on suomalais-yhdysvaltalainen yhteistuotanto. Amerikkalainen seikkailija Bartley Lanigan (Richard Long) pakenee pidättäjiltään ja etsii käsiinsä hänet ilmiantaneen Arvo Mäen (Åke Lindman). Miehet ryhtyvät jäljittämään Laniganin osakepetoksesta lavastanutta rikollispomo Leonard Westonia (Juhani Kumpulainen) yökerholaulajatar Marja Salon (Pirkko Mannola) avustuksella.

Mykkäelokuva Suursalon häät (1924) on Konrad Tallrothin viimeinen ohjaustyö. Hän on myös käsikirjoittanut elokuvan. Suursalon Matti (Heikki Tuominen) puukotetaan kuoliaaksi omissa häissään. Teosta epäillään Ojelmiston Eeroa (Oiva Soini), jonka vastikään kuollutta vaimoa (Heidi Blåfield-Korhonen) Matti on aiemmin ahdistellut. Eero pakenee herastuomarin (Konrad Tallroth) avulla, mutta antautuu vangiksi äitinsä (Katri Rautio) jouduttua ongelmiin. Käräjillä rovasti (Aku Korhonen) kertoo Vieremän Jaskan (Markus Rautio) kuolinvuoteellaan tunnustaneen veriteon. Elokuva on säilynyt, mutta ilman välitekstejä.

Suursalon häät

1924

Muurmanin pakolaiset

Erkki Karun mykkädraama Muurmanin pakolaiset perustuu Kaarlo Hännisen romaaniin. Pohjois-Suomessa syksyllä 1916 Nivan talon tytär Saima (Ellen Sylvin) pelastaa joessa ajelehtivan miehen, joka osoittautuu saksalaiseksi luutnantti Brauniksi (Gunnar Brygge). Braun ja hänen kuusi toveriaan ovat onnistuneet pakenemaan sotavankeutta Muurmannin ratatyömaalla, mutta luutnantti on joutunut eroon eksyksissä olevasta joukosta. Braunin toipuessa Saiman hyvässä hoivassa Nivan naapuri ja santarmien kätyri, ahne poliisi Simpura (Waldemar Wohlström) saa vihiä erämaahan leiriytyneistä pakolaisista.

1927

Vihreä kulta

Valentin Vaalan ohjaama draama Vihreä kulta (1939) pohjautuu Juhani Tervapään eli Hella Wuolijoen näytelmään. Vuorineuvoksetar Kristine Bergman (Hanna Taini) saapuu synnyinseudulleen Lappiin miehensä Gustav Bergmanin (Sven Relander) kanssa. Hän tutustuu ja rakastuu öisellä rekiretkiajelulla ylimetsänhoitaja Suontaahan (Olavi Reimas), joka vastaa matkakumppaninsa tunteisiin. Molemmat ovat naimisissa, eikä avioero ole kummallekaan itsestäänselvyys.

Maunu Kurkvaaran yhteiskunnallisessa draamaelokuvassa nuoripari Johanna Kannisto (Thelma Ramström) ja Rauno Mäkinen (Tapio Kouki) heräävät yhteiskunnallisiin asioihin nähtyään ekokriittisen elokuvan. Johannan isä on pääministeri (Pehr-Olof Sirén) ja Raunon isä (Ekke Hämäläinen) on mukana tämän hallituksessa. Rauno asettuu nykytilaa ja ministeri-isäänsä vastaan, nähden modernin kaupunkielämän lannistavana ja yhdenmukaistavana. Rauno karkaa kotoaan ja myöhemmin nuoret kohtaavat paetakseen yhdessä kaupungista maaseudun rauhaan.

Rottasota

1968

Pohjalaisia

Toivo Särkän ja Yrjö Nortan ohjaama Pohjalaisia (1936) on toinen kirjailija Artturi Järviluoman samannimisen näytelmän filmatisoinneista (aiempi 1925). 1850-luvun Etelä-Pohjanmaalle sijoittuvassa draamassa pitäjän uusi vallesmanni (Thorild Bröderman) suututtaa talonpojat ylimielisellä, epärehellisellä ja väkivaltaisella toiminnallaan. Harrin talon nuori Jussi (Eino Kaipainen) uskaltaa vastustaa vallesmannia. Jussin rohkeus tekee vaikutuksen Harrin talon kirkassilmäiseen piikaan Liisaan (Laila Rihte).

1936

Seitsemän veljestä

Wilho Ilmarin ohjaama draama Seitsemän veljestä (1939) pohjautuu Aleksis Kiven romaaniin. Tapahtumat sijoittuvat 1800-luvun puolivälin Etelä-Hämeeseen. Jukolan talon pojat joutuvat kahnauksiin järjestäytyneen yhteiskunnan kanssa. Juhanin (Edvin Laine), esikoisen, johdolla veljekset, Tuomas (Eino Kaipainen), Aapo (Kaarlo Kytö), Simeoni (Kaarlo Kartio), Timo (Joel Rinne), Lauri (Unto Salminen) ja Eero (Arvo Kuusla), muuttavat metsän pojiksi takamaille, Impivaaraan.

Matti Kassilan ohjaama Varsovan laulu (1953) on Helsingissä ja Hampurissa kuvattu rikoselokuva spriin salakuljetuksesta tuontisäännöstelyn aikaisessa Suomessa. Rajavartiosto pysäyttää öisellä Itämerellä rahtilaiva M/S Veran epäiltyään sen olleen osallisena salakuljetuksessa. Todisteita ei löydy, mutta laivan kapteeni (Åke Lindman) joutuu silti poliisin tarkkailuun. Kapteeni alkaa valmistella uutta spriinhakumatkaa, jolta hän tuo mukanaan myös salaperäinen saksalaisen naisystävänsä Ilsen (Chris Paischeff). Matkan aikana tunnelma laivalla kiristyy uuden matkustajan myötä.

"Varsovan laulu"

1953

Hallin Janne

Roland af Hällströmin ohjaama ja salanimellä Viljo Hela käsikirjoittama Hallin Janne (1950) on todelliseen henkilöön pohjautuva draamaelokuva 1800-luvulla eläneestä kestikievarin nuoresta isännästä ja markkinakuninkaasta Hallin Jannesta (Helge Herala). Kiivaana voimamiehenä ja naistensankarina tunnettu Janne hurmaa myös talon Leena-piian (Eeva-Kaarina Volanen) ja Mattilan huushollerska Santran (Rauha Rentola) sydämet. Renki Santtu (Harri Sinijärvi), joka on mustasukkainen Leenasta, yllyttää Jannea ryöstämään postirahat.

1950

Tuntematon sotilas

Edvin Laineen ohjaama, Väinö Linnan romaanin pohjautuva sotaelokuva Tuntematon sotilas (1955) seuraa kuvitteellisen konekiväärikomppanian vaiheita jatkosodan vuosina 1941–1944. Sotaa tarkastellaan yksilöiden näkökulmasta, mutta elokuvan päähahmona toimii muuttuva joukko suomalaisia rivisotilaita.

Hannu Lemisen ohjaama Onnelliset (1954) on 1900-luvun alkuun sijoittuva romanttinen draama. Elokuva rakentuu Oskar Merikannon musiikin ympärille ja on itsenäinen jatko-osa elokuvalle Kesäillan valssi. Pianisti Lauri Alangon (Leif Wager) ja hänen vaimonsa Anninan (Eeva-Kaarina Volanen) avio-onni säröilee, kun oopperadiiva Delia Rosati (Maaria Eira) houkuttelee Laurin säestäjäksi kiertueelleen.

Onnelliset

Kukonlaulusta kukonlauluun

Aarne Laineen ohjaama Kukonlaulusta kukonlauluun (1955) perustuu Topiaksen näytelmään. Eino Kustaala (Åke Lindman) on kyllästynyt kotitilansa elämänmenoon, eikä rakastettu Eliinakaan (Anneli Sauli) enää miellytä. Kaupungista kesävieraaksi tullut Laila (Ilmi Parkkari) tuo Einon kaipaamaa vaihtelua, ja riideltyään isänsä (Arvo Lehesmaa) kanssa Eino lähtee kaupunkiin Lailan perässä, tietämättä Eliinan olevan raskaana. Kaupunkielämä osoittautuu kuitenkin erilaiseksi kuin Eino on kuvitellut.

Risto Orkon ohjaama sotadraama Jääkärin morsian (1938) on toinen Sam. Sihvon samannimiseen näytelmään perustuvista filmatisoinneista (ensimmäinen 1931). Vuosiin 1916–17 sijoittuvassa versiossa Saksan 27. Kuninkaallinen Jääkäripataljoona on palaamassa rintamalta Libauhun. Jääkärikorpraali Martti Kari (Kullervo Kalske) ihastuu junamatkalla liiviläiseen tanssijattareen Sabinaan (Tuulikki Paananen), johon on iskenyt silmänsä myös paroni Rolf Lichtenstein (Erkki Uotila). Vakoilijoiden juonet ja sota luovat varjoja kauniin tanssijattaren ja komean jääkärin suhteen ylle.

Jääkärin morsian

1938

"1918"

Toivo Särkän ohjaama draamaelokuva "1918" (1957) kertoo menneisyytensä ja omatuntonsa kanssa painivasta nuoresta pastorista Samuel Brosta (Åke Lindman), jonka Suomen sisällissota ajaa uskonkriisiin. Pastorin mieltä kiihdyttää myös omien himojensa kanssa kamppaileva ilotyttö Essi Söderman (Anneli Sauli). Elokuva perustuu Jarl Hemmerin romaaniin.

1957

Murtovarkaus

Harry Roeck Hansenin ohjaama draama Murtovarkaus (1926) pohjautuu Minna Canthin näytelmään. Rikkaan Peltolan talon Niilo-poika (Joel Rinne) on rakastunut köyhän torpparin kasvattityttäreen Heleenaan (Kaisa Leppänen), mutta isänsä (Emil Lindh) käskystä menee kihloihin äveriään Ukonniemen tilan Loviisan (Ester Roeck Hansen) kanssa. Kun Niilo haluaa purkaa kihlauksensa, ryhtyy ylpeä ja loukattu morsian rikkomaan rakastavaisten välejä apurinaan ihmeidentekijänä tunnettu Penttula (Yrjö Somersalmi).

1926

Kahden ladun poikki

Armand Lohikosken ohjaama draama Kahden ladun poikki (1958) perustuu Einari Vuorelan romaaniin. Nuori Tupamäen Anna (Anneli Sauli) menee naimisiin vanhan lesken, Hiirenloukun Tuomas-isännän (Eino Kaipainen) kanssa. Tuomas myy vastentahtoisesti metsää Ruukin pomolle (Veikko Linna) ja joutuu majoittamaan kotiinsa joukon tukkilaisia, joista komea naistenmies Humu (Tapio Rautavaara) ryhtyy viettelemään nuorta emäntää.

Uuno Eskolan ohjaama ja hänen novelliinsa perustuva mykkädraama Lumisten metsien mies (1928) on ensimmäinen suomalainen urheiluaiheinen näytelmäelokuva. Pariisissa asunut Raija Maurila (Anni Hämäläinen) palaa Suomeen maaseudulle vanhan isänsä, kartanonomistaja Maurilan (Simo Kaario) luo. Turhamaista neitoa ei maalaiselämä kiinnosta, kunnes hän tapaa ihmisiä vieroksuvan urheilullisen nuorukaisen, Raitojan Jussin (Viljo Hurme). Raija päättää ilmoittaa epäileväisen maalaispojan kansainvälisiin hiihtokilpailuihin. Elokuvasta on säilynyt vain katkelma.

Lumisten metsien mies

1928

Pikku Ilona ja hänen karitsansa

Jorma Nortimon ohjaamassa ja Mika Waltarin käsikirjoittamassa draamassa Pikku Ilona ja hänen karitsansa (1957) seurataan orvoksi jäävän tytön ja tämän eläinystävän evakkotaivalta. Ilkeän Paksulan isäntäperheen luota Ilona (Riitta Hämäläinen) päätyy Helsinkiin siirtolaisten lastenkotiin ja sieltä kasvattityttäreksi johtaja Orpanan (Matti Aulos) perheeseen, jossa ryhtyy selvittelemään sodassa invalidisoituneen velipuolensa Pentti Orpanan (Pentti Siimes) ja tämän tyttöystävän Irenen (Sirkka-Liisa Wilén) välejä.

1957

Hopeakihlajaiset

Wilho Ilmarin ohjaama ja Martti Larnin käsikirjoittama Hopeakihlajaiset (1942) pohjautuu Klaus U. Suomelan näytelmään. Kevääseen 1941 sijoittuvassa tarinassa dosentti Einar Koskimaa (Paavo Jännes) hakee odontologian eli hammaslääketieteen professuuria. Häntä ei valita tehtävään, koska vallaton tytär Lotta Koskimaa (Liisa Tuomi) on aiheuttanut skandaalin koulun tansseissa. Turhautunut ja vaimostaan etääntynyt Einar ihastuu kandidaatti Raili Tervolaan (Lea Joutseno), johon mieltyy myös dosentin ylioppilaspoika Viljo Koskimaa (Tapio Nurkka).

Erkki Karun ja Risto Orkon ohjaama yhteiskunnallinen draama- ja valistuselokuva Ne 45000 (1933) perustuu Maila Talvion samannimiseen romaaniin. Elokuva tehtiin yhteistyössä Suomen Tuberkuloosin Vastustamisyhdistyksen kanssa. Tuberkuloosia vastaan taisteleva lääketieteen kandidaatti Antti Ahonen (Jalmari Rinne) joutuu keskelle kolmiodraamaa ystävänsä Heikki Huhtamäen (Kaarlo Angerkoski) ja tämän mielitietyn Helmi Hirvisen (Helena Koskinen) kanssa.

Ne 45000

1933

Sininen varjo

Valentin Vaalan ohjaama ja käsikirjoittama jännityselokuva Sininen varjo (1933) perustuu Mika Waltarin julkaisemattomaan novelliin. Johtajan tytär Raila Tuulo (Bigi Nuotio) on ainut, joka on nähnyt kaupunkia terrorisoivan murtovarkaan, mysteerisen "Sinisen overallin" ja tunnistaa hänet Joel Ormaksi (Theodor Tugai). Railan vaikutuksesta Joel luopuu hurjasta elämästään ja entisestä ihastuksestaan, vamppimaisesta Iris Vildistä (Ellen Parviainen). Mutta yökerhossa tapahtuu murha - ja viimeisinä sanoinaan uhri lausuu Joelin nimen. Elokuvasta on tallella noin 16 minuutin mittainen jakso ja katkelmia.

1933

Roinilan talossa

Erkki Karun ohjaama draama Roinilan talossa (1935) perustuu Minna Canthin samannimiseen näytelmään. Etelähämäläisessä maalaismaisemassa etsitään vastikään kuolleen Ojalan isännän kadonnutta testamenttia, jonka puuttuessa isännän veljenpoika Olli (Kaarlo Kartio) ottaa talon haltuunsa. Kieroileva Olli yrittää voittaa Mauno-pehtoriin (Toivo Palomurto) kiintyneen Roinilan talon tyttären Annan (Rauni Luoma) itselleen.

1935

Meidän poikamme merellä

Erkki Karun musiikkielokuva Meidän poikamme merellä (1933) on itsenäinen jatko-osa ohjaajan Suomen puolustusvoimia esittelevälle draamalle Meidän poikamme (1929). Laivaston kertausharjoituksiin keskittyvässä elokuvassa musikaalinen ylikersantti Pekka Kuusisto (Georg Malmstén) tapaa vanhan ihastuksensa, sairaanhoitajatar Leilan (Kati Aspelin). Pekka lähtee suureen sukellusvenetaisteluharjoitukseen mielitiettynsä ajatuksissaan.

1933

Meidän poikamme ilmassa - me maassa

Erkki Karun ohjaama ja käsikirjoittama draama- ja valistuselokuva Meidän poikamme ilmassa – me maassa (1934) on itsenäinen jatko-osa Suomen puolustusvoimia esitteleville elokuville Meidän poikamme (1929) ja Meidän poikamme merellä (1933). Väestönsuojelutarkastaja Erkki (Kaarlo Angerkoski) ihastuu Ainoon (Irja Simola), tärkeän määräraha-aloitteen tyrmänneen kaupunginvaltuuston puheenjohtajan tyttäreen. Lentäjäluutnantti Jarmo (Joel Rinne) joutuu tovereineen pitkänmatkan lentokilpailussa pulaan, ja saa apua viehättävältä Kertulta (Martta Kontula). Suomen ilmavoimien toimintaan ja väestönsuojeluun keskittyvässä elokuvassa kerrotaan myös kaasusodan vaaroista.

1934

Päikese lapsed

Theodor Lutsin ohjaama draama Päikese lapsed (Auringon lapset, 1932) on suomalais-virolainen yhteistuotanto. Taiteilija Arno Kiviste (Ants Esperk) ja hänen mielitiettynsä Helja (Elfi Lepp-Strobel) viettävät kesää Virossa meren rannalla. Arno pelastaa veneonnettomuuteen joutuneen Margot Vorikin (Nadezhda Peedi-Hoffmann), ja heidän välilleen syttyy intohimoinen romanssi. Mies palaa Heljan luo, muttei pysty unohtamaan Margotia.

1932

Kahden tanssin välillä

Waldemar Wohlströmin ohjaamassa mykkädraamassa Kahden tanssin välillä (1930) metsänhoitaja Antti Kare (Helge Ranin) allekirjoittaa työsopimuksen johtaja John Freybergin (Heikki Välisalmi) kanssa. Kare ja Freyberg matkaavat toisistaan tietämättä pohjoiseen miljoonien arvoisten metsäkauppojen perässä. Matkaan lähtee salaa myös johtajan huikentelevainen tytär Margit (Birgit Sergelius), joka on iskenyt silmänsä miehekkääseen metsänhoitajaan.

1930

Nuori luotsi

Erkki Karun ohjaama draama Nuori luotsi (1928) on toinen Yrjö Veijolan näytelmän kahdesta filmatisoinnista (ensimmäinen 1913). Majakkasaaren nuori luotsi Eero Luotola (Joel Rinne) ja hänen morsiamensa Annikki (Lillan Järnefelt) ovat olleet erottamattomat lapsuudesta lähtien. Rakastavaisten idylli rikkoutuu, kun taiteilija Viklund (Sven Hildén) saapuu kaupungista saarelle kesävieraaksi ja iskee silmänsä koreaan Annikkiin.

1927

Nina ja Erik

Nina Swahn, Erik Vaara ja Heikki Korte ovat syytettyinä oikeudessa ja saavat vankeustuomiot, tyttö ehdollisena. Arkkitehti Tauno Vaara, Erikin isä palaa kotiinsa ja löytää Ninan odottamassa. Tyttö kertoo tilanteeseen johtaneet tapahtumat, jotka esitetään takautumana.

1960

Avoveteen

Orvo Saarikiven ohjaama urheiluelokuva Avoveteen (1939) pohjautuu Urho Karhumäen romaaniin. Yrjö Niemelä (Kullervo Kalske) lähtee maalta Helsinkiin. Työtön, asunnoton ja rahaton nuorukainen yrittää epätoivossaan itsemurhaa, mutta pelastusarmeijalainen (Kaarlo Saarnio) tulee hätiin viime hetkellä. Onni kääntyy, kun Yrjö pääsee varastotöihin ja nopeana juoksijana urheiluvalmennukseen. Nuoruuden rakkaus Elsa (Irma Seikkula) kannustaa häntä menestykseen.

Roland af Hällströmin ohjaama draama Paimen, piika ja emäntä (1938) pohjautuu Auni Nuolivaaran romaaneihin. Pohjois-Hämeeseen 1800- ja 1900-lukujen taitteeseen sijoittuvassa tarinassa piiaksi päätynyt Ukonniemen Katri (Martta Kontula) purkaa kihlauksensa Rantalan nuoren isännän Juuson (Eino Haavisto) kanssa, kun mies ryhtyy juopottelemaan. Katri pääsee piiaksi Ruuhiniemeen, missä hänen uutteruutensa tekee syvän vaikutuksen talon perilliseen Santeriin (Kaarlo Kytö).

Paimen, piika ja emäntä

1938

Niskavuoren naiset

Valentin Vaalan ohjaama draamaelokuva Niskavuoren naiset (1958) on värillinen uudelleenfilmatisointi Juhani Tervapään eli kirjailija Hella Wuolijoen samannimisestä näytelmästä. Niskavuoren isännän Aarnen (Erkki Viljos) arki mullistuu, kun kansakoululle saapuu uusi opettajatar Ilona (Teija Sopanen). Vanhaemäntä Loviisa (Emma Väänänen) uskoo ihastuksen menevän ohi ja yrittää pitää miniänsä Martan (Hilkka Helinä) hiljaisena sekä Niskavuoren nimen puhtaana skandaaleista.

Matti Kassilan ohjaama draama Sininen viikko (1954) perustuu Jarl Hemmerin novelliin. Siiri (Gunvor Sandkvist) ja Usko (Matti Oravisto) tutustuvat ja rakastuvat kesäisellä leirintäalueella. Kun leirintäalue autioituu ihmisten palatessa työhön viikonlopun jälkeen, jäävät nuoret viettämään viikkoa yhdessä salaten romanssinsa Siirin ikääntyneeltä ja rammalta aviomieheltä Berteliltä (Toivo Mäkelä).

Sininen viikko

Valentin Vaalan ohjaamassa draamassa Maaret – tunturien tyttö (1947) helsinkiläinen kirurgi Arvo Raitamo (Olavi Reimas) on keskittynyt uraansa. Kotona pienen poikansa kanssa yksinäisyyttä potevan vaimon (Hilkka Helinä) arkeen seuraa tarjoaa naistenmiehenä tunnettu insinööri Rolf Brenner (William Markus). Kun perheen poika kuolee onnettomuudessa, surun murtama Arvo pakenee Lapin erämaahan, jossa hän tuupertuu hankeen. Arvo pelastuu kansanparantaja Aslakin (Ale Porkka) ja hänen sisarentyttärensä Maaretin (Eila Pehkonen) hoidossa. Maaret rakastuu Arvoon, mutta Arvo ei voi kauan paeta menneisyyttään.

Maaret - tunturien tyttö

Rikoselokuva Yö on pitkä (1952) on Aarne Tarkaksen esikoisohjaus, jonka hän on käsikirjoittanut yhdessä Matti Kassilan kanssa. Pankkivirkailijat Åke Strandberg (Åke Lindman) ja Jussi Virta (Jussi Jurkka) ovat makeaan elämään mieltyneitä nuoria, jotka ryhtyvät lainaamaan rahaa omin luvin pankilta. Kun tuleva tilintarkastus uhkaa paljastaa heidän kavalluksensa, he joutuvat rikoskierteeseen peittääkseen jälkensä.

Yö on pitkä

Jorma Nortimon ohjaama ja käsikirjoittama draama Synnin puumerkki (1942) pohjautuu Laura Sointeen romaaniin. 1900-luvun alkupuolelle sijoittuvassa tarinassa Helsingin Hermannissa asuva Maria-muori (Anni Aitto) ottaa hoiviinsa anniskelupaikan portaille hylätyn vauvan. Ilkeät naapurit nimittelevät Stiinaksi kastettua löytölasta kunnanholhokiksi, mikä saa tytön häpeämään taustaansa. Pahansuovat puheet, ainainen köyhyys ja vastoinkäymiset kasvattavat sisua. Stiinasta (Irma Seikkula) kehittyy rohkea ja oikeudenmukainen nainen.

Synnin puumerkki

Orvo Saarikiven ohjaama draama Suomisen Olli yllättää (1945) perustuu Tuttu Pariston (Seere Salminen ja Elsa Soini) käsikirjoitukseen. Helsinkiläinen Olli Suominen (Lasse Pöysti) ja hänen ikätoverinsa vapautuvat sodan päätyttyä asepalveluksesta. Nuorilla on sopeutumisvaikeuksia, jotka aiheuttavat ongelmia kotona ja koulussa. Olli joutuu ystävänsä Ekan (Kalevi Hartti) kanssa rahavaikeuksiin ravintolajuhlinnan ja juopottelun takia. He sekaantuvat hämäriin liiketoimiin eivätkä jaksa paneutua ylioppilaskirjoituksiin.

Suomisen Olli yllättää

Edvin Laineen ohjaama ja Hella Wuolijoen käsikirjoittama kolmas Niskavuori-elokuva, maalaisdraama Niskavuoren Heta (1952) perustuu Wuolijoen samannimiseen näytelmään. Raskaana oleva, kovaluontoinen Niskavuoren talon tytär Heta (Rauni Luoma) menee naimisiin renki Akustin (Kaarlo Halttunen) kanssa ja pysyy katkerana sydämensä särkenyttä Lammentaustan Santeria (Leo Lähteenmäki) kohtaan. Heta ja Akusti aloittavat yhteisen elämänsä vaatimattomalla Muumäen tilalla, jossa heillä on apunaan uskollinen piika Siipirikko (Mirjam Novero).

Niskavuoren Heta

Ilmari Unhon ohjaama draama Kuisma ja Helinä (1951) on toinen Larin-Kyöstin samannimiseen runoelmaan perustuva filmatisointi (ensimmäinen 1932). Kuriton kasakkajoukko majoittuu 1880-luvulla hämäläiseen Sankolan taloon. Pian joukon johtaja Kuisma (Kalervo Nissilä) iskee silmänsä talon ottotyttäreen Helinään (Elina Pohjanpää). Helinään on rakastunut myös tilan isäntärenki Isma (Uljas Kandolin).

Kuisma ja Helinä

1951

Suomisen Olli rakastuu

Orvo Saarikiven ohjaama perhe-elokuva Suomisen Olli rakastuu (1944) perustuu Tuttu Pariston (Seere Salminen ja Elsa Soini) käsikirjoitukseen. Jatkosodan ajan Helsinkiin sijoittuvassa tarinassa 16-vuotias Olli Suominen (Lasse Pöysti) rakastuu ihanaan laulunopettajaansa Tuulia Tähtiseen (Ansa Ikonen), mikä saa hänet laiminlyömään tyttöystäväänsä Ritvaa (Regina Heinonen).

Yrjö Nortan ohjaama jännityselokuva Hiipivä vaara (1944) perustuu Kaarlo Nuorvalan ja Ilmari Waltamaan (Yrjö Norta) käsikirjoitukseen. Valokuvaaja Ilmari Lavion (Pentti Saares) ateljeessa murhataan hämäriin puuhiin sotkeutunut mies. Surmatyön aikoihin liikkeeseen on tullut viehättävä nainen, jota Lavio ei halua ilmiantaa poliisille. Valokuvaaja ryhtyy seuraamaan Soile Mäntymaana (Dolly von Alfthan) esiintyvää kaunotarta ja pääsee samalla vakoiluliigan jäljille.

Hiipivä vaara

Eero Leväluomalta kesken jääneen ohjaustyön Erehtyneet sydämet (1944) saattoi päätökseen näyttelijä-ohjaaja Erkki Uotila. Sota-ajan Helsinkiin sijoittuvassa draamassa johtaja Limanka (Kalle Rouni) lähentelee sihteeriään Eila Kanervaa (Eija Karapää). Nainen läimäyttää miestä ja menettää paikkansa huikentelevaiselle Anni Siintolalle (Assi Raine), joka on valmis viihdyttämään pomonsa liiketuttavia. Monien vaikeuksien jälkeen Eila pääsee kuvanveistäjä Lauri Järven (Erkki Uotila) malliksi. Nuoret rakastuvat toisiinsa, mutta mustasukkainen Limanka sotkee heidän välinsä.

Erehtyneet sydämet

Brita Wreden ja Felix Forsmanin Tukkijoella tapahtuu (1950) on dokumentaarisia aineksia sisältävä lyhyt nuoriso- ja tukkilaiselokuva, joka tarkoitettiin myös kansainväliseen levitykseen. Sotaorpo Paavo (Leo Mikander) ei sopeudu elämään kaupungissa, vaan karkaa kotiseudulleen pohjoiseen ja pääsee tukkityömaalle töihin. Sattumalta sinne päätyvät myös Paavon kasvattiveli Arvi (Aapo Vilhunen) ja tämän kaveri Martti (Jarkko Salmivaara) etumies Salosen (Kullervo Kalske) hoiviin ”kuria oppimaan”.

Tukkijoella tapahtuu

Theodor Lutsin ja Erkki Uotilan ohjaama jännityselokuva Salainen ase (1943) sijoittuu jatkosodan ajan Helsinkiin. Suomeen saapuva Tanja Bulkova (Eija Karapää) pääsee Toini Salosen nimellä ja vakoilupäällikkö Rosenbergin (Ensio Jouko) avulla insinööri Rautavuoren (Arvi Tuomi) sihteeriksi ja selville salaisen keksinnön piirustuksista.

Salainen ase

Jorma Nortimon ohjaama ja Kalle Kaarnan käsikirjoittama maaseutuelokuva Kyläraittien kuningas (1945) pohjautuu Kaarle Halmeen romaaniin. 1800-luvun puoliväliin sijoittuvassa elokuvassa Laikan Otto (Esko Vettenranta) ihastuu markkinoilla vaaleaan kaunottareen, joka paljastuu myöhemmin rikkaan Orttenmaan talon Elinaksi (Sirkka Sipilä). Tyttö rakastuu Ottoon, mutta ei halua mennä naimisiin itseään köyhemmän kanssa. Loukkaantunut mies palaa kotikyläänsä, jossa häntä vartoo suloinen Kervilän Anna (Tuire Orri).

Kyläraittien kuningas

Taas tapaamme Suomisen perheen

Toivo Särkän ohjaama draamakomedia Taas tapaamme Suomisen perheen (1959) on kuudes ja viimeinen elokuvasarjan osa. Suomisen Olli (Lasse Pöysti) on saanut nimismiehet viransijaisuuden maalta ja koko perhe on lähtenyt kesän viettoon Kesärantaan. Rauhallinen maalaiselämä keskeytyy, kun pienviljelijä Pullin (Aarne Laine) heinälato tuhoutuu tulipalossa ja naapurin muuttaneen Lokan perheen Anita (Marjatta Kallio) ja Aarne (Matti Oravisto) tekevät tuttavuutta Suomisten kanssa.

Ilmari Unhon ohjaama elämäkertaelokuva kertoo 1834-1872 eläneen Suomen kansalliskirjailijan Aleksis Kiven (Rauli Tuomi) elämäntarinan lapsuudesta sairastumiseen ja kuolemaan. Elokuva kuvaa köyhistä oloista lähtöisin olevan kirjailijan ponnistelua suomenkielisen kirjallisuuden luomiseksi ja merkkiteosten syntyä.

"Minä elän"

1946

Kultainen kynttilänjalka

Edvin Laineen ohjaama rikos- ja jännityselokuvassa Kultainen kynttilänjalka (1946) perustuu Toivo Kauppisen aiheeseen. Markus Mäkelä (Edvin Laine) ryöstää partnerinsa kanssa vanhalta laulajatähdeltä (Laina Laine) kultaisen kynttilänjalan. Muutama vuosi väkivaltaisen ryöstön jälkeen insinööri Hormina esiintyvä Mäkelä elää leveästi yrittäjänä Helsingissä, missä myös laulajatähden sukulaistyttö Ulla (Rauha Puntti), jota ryöstöyön tapahtumat vaivaavat, opiskelee. Mäkelä kohoaa Helsingin seurapiiri- ja yrityselämässä, mutta omatunto ja menneisyys eivät jätä häntä rauhaan.

1946

Kirkastuva sävel

Kirkastuva sävel (1946) on Edvin Laineen ohjaama ja Olavi Vesistön käsikirjoittama komediallisia sävyjä sisältävä musiikkielokuva, jonka musiikin on säveltänyt Heikki Aaltoila. Elokuva kertoo konepajan työntekijä Eero Merjasen (Kalle Ruusunen) ja hänen pikkuveljensä Martin (Veli-Matti Kaitala) elämästä Helsingin työläiskortteleissa sekä käänteestä, jonka naapuriin muuttava kapellimestari (Aku Korhonen) ja hänen tyttärensä (Ruth Luoma-aho) saavat aikaan.

1946

Pikajuna pohjoiseen

Roland af Hällströmin ohjaama Pikajuna Pohjoiseen (1947) perustuu tanskalaisen Karen Aabyen romaaniin. Yöjunaan sijoittuvassa jännitysdraamassa joukko erilaisia matkustajia lähtee Helsingistä yöjunalla kohti Pohjois-Suomea. Kaikilla tuntuu olevan jonkinlaisia salaisuuksia sekä yllättäviä yhteyksiä muiden matkustajien kanssa. Tapahtumat junassa huipentuvat yöllä ilmenevään rikokseen ja sen seurauksiin.

Hannu Lemisen ohjaama ja Väestöliiton asiantuntija-avulla käsikirjoittama Tuhottu nuoruus (1947) on yhteiskunnallinen elokuva lasten ja perheen tärkeydestä. Muurarin vaimo Elma Niininen (Henny Valjus) synnyttää jälleen lapsen suureen työläisperheeseen. Perheen vanhin tytär Kirsti Niininen (Helena Kara) seurustelee salaa lääkärin pojan Eino Varjon (Kullervo Kalske) kanssa ja tulee tälle raskaaksi. Kirsti kamppailee vaikean tilanteensa kanssa peläten, miten Eino ja hänen isänsä muurari Niininen (Paavo Jännes) ottavat uutisen vastaan.

Tuhottu nuoruus

Kaunis Kaarina (1955) on Ossi Elstelän viimeiseksi ohjaustyöksi jäänyt historiallinen draama. 1800-luvun puoliväliin sijoittuvassa tarinassa kievarin isännän Tanelin (Ossi Elstelä) kasvattama orpotyttö Kaarina (Anneli Sauli) huomaa ystävyytensä lapsuudentoveri Antti Juhonpojan (Tapio Rautavaara) kanssa kasvavan romanssiksi. Myös patruuna Henrik (Esko Mannermaa) havittelee Kaarinaa itselleen.

Kaunis Kaarina

Lähellä syntiä (1955) on Hannu Lemisen ohjaama ja Martti Larnin samannimiseen romaaniin perustuva henkilödraama agronomi Elmer Oraksen (Erkki Viljos) ja Margit Kasken (Tuija Halonen) rakkaudesta talvisodan kynnyksellä ja sen seurauksista rauhan myötä. Sodan jälkeen Margitin on vaikea elättää itseään ja isätöntä poikaansa Juhanaa (Felix Teraste), joka ei sopeudu kouluun vaan ajautuu töihin kauppapuutarhalle ja mestari Jurrikan (Aku Korhonen) komentoon. Sotavankeudesta palannut ja muistinsa menettänyt agronomi taas kohtaa menneisyytensä onnekkaiden sattumien kautta

Lähellä syntiä

Toivo Särkän ja Yrjö Nortan ohjaama draama pohjautuu Eino Railon samannimiseen romaaniin. 1930-luvun Pohjanmaalle sijoittuvassa elokuvasovituksessa Ylitalon sisarukset elävät rakkaudentäyteisen kesän. Rampa mutta elämäniloinen Eliina (Ansa Ikonen) mieltyy ylioppilas Yrjöön (Jorma Nortimo), kun taas jumalisen Johannan (Ester Toivonen) sydän sykkii lapsuuden ystävälle Huhdan Akselille (Eino Kaipainen).

Elonetissa on katsottavissa American Film Institutetista löytynyt lyhennetty versio.

Kuin uni ja varjo

1937

Päämaja

Matti Kassilan ohjaama historiallinen sotaelokuva Päämaja (1970) perustuu Ilmari Turjan näytelmään. Elokuvassa seurataan ylipäällikkö Mannerheimia (Joel Rinne) ja päämajoitusmestari Airoa (Jussi Jurkka) puolustusvoimien Mikkelin päämajassa jatkosodan ratkaisun hetkinä kesällä 1944. Karjalan kannaksen suurhyökkäyksen ollessa lähellä Airo antaa hyökkäyskäskyn ylipäälliköltä kysymättä. Sodan kääntyessä tappioksi eripuraa esikunnassa aiheuttaa hermopaineiden lisäksi myös nimettömänä julkaistu, tappiomielialaa lietsova lehtiartikkeli sekä saksalaisten tekemä ministerilista Suomen sodasta irtautumisen varalle.

1970

Helmikuun manifesti

Toivo Särkän ja Yrjö Nortan ohjaama historiallinen elokuva Helmikuun manifesti (1939) pohjautuu Mika Waltarin käsikirjoitukseen. Helsinkiläisen tuomari Kotkan (Yrjö Tuominen) opiskelijapoika Jaakko (Tauno Palo) ei hyväksy vuoden 1899 venäläistämistoimia. Hän ryhtyy aktivistiksi ja ystävystyy luokkatietoisen työläisen Sihvolan (Eino Kaipainen) kanssa. Vuoden 1905 suurlakon jälkeen heidän tiensä eroavat ideologisista syistä. Kansalaissodan alla Jaakkoon rakastunut Sihvolan sisar Aino (Regina Linnanheimo) joutuu valitsemaan puolensa.

Erkki Karun ohjaamassa mykkäelokuvassa Myrskyluodon kalastaja (1924) kalastaja Eerik Storm (Wilho Ilmari) on vaarassa menettää kotimökkinsä ja suostuu rahaa saadakseen salakuljettajien (Axel Slangus, Uuno Aarto, Sven Relander, Armas Fredman, Berndt Lindahl) luotsiksi. Kun tullimiehet (Yrjö Somersalmi, Kosti Hypén, A. Virtanen) yllättävät salakuljettajat, seuraa takaa-ajo ja tulitaistelu, jossa tullimiehet joutuvat veden varaan. Henkensä kaupalla Eerik pelastaa tullimiehet. Elokuva päättyy Eerikin ja luotsivanhimman tyttären Kirstin (Irja Lindström) kihlajaisjuhlaan. Käsikirjoitukseen sisältyy dokumentinomainen montaasijakso, joka kuvaa salakuljetetun pirtun leviämistä Suomessa. Elokuva on säilynyt suurelta osin, mutta ilman välitekstejä.

Myrskyluodon kalastaja

1924

Olof - forsfararen

Olof - forsfararen on elokuvan Intohimon vallassa (1947) ruotsinkielinen versio.

Forsfararna on Teuvo Tulion ja Roland af Hällströmin ohjaaman melodraaman Hornankoski (1949) ruotsinkielinen rinnakkaisversio. Elokuvaa ei Suomessa ole tarkastettu eikä esitetty. Ensi-ilta oli Tukholmassa vuonna 1953.

Forsfararna

Ilmari Unhon ohjaama ja Serpin eli Seere Salmisen käsikirjoittama draama Neljä naista (1942) pohjautuu Serpin samannimiseen näytelmään. Elokuvasovituksen tapahtumat sijoittuvat vuosiin 1914-1938. Asessori Walter Timelius (Hugo Hytönen) tunnustaa testamentissaan olevansa entisen emännöitsijänsä Iidan (Emma Väänänen) lapsen isä. Asessorin sisar Agda (Salli Karuna) ei hyväksy veljensä aviotonta tytärtä Marja Kauriaa (Helena Kara) sukuunsa. Mustasukkainen täti järkyttyy, kun yhdessä opiskelevat serkukset Hans Timelius (Olavi Reimas) ja Marja rakastuvat toisiinsa.

Neljä naista

Matti Kassilan ohjaama ja käsikirjoittama draama Tyttö kuunsillalta (1953) pohjautuu Juhani Tervapään (Hella Wuolijoki) kuunnelmaan. Kun tohtori ja kahden aikuisen lapsen leskiäiti Pepi Varala (Ansa Ikonen) näkee konsertissa nuoruudenrakkautensa Erik Rambergin (Joel Rinne) kyllästyneen oloisena, päättää hän herättää tämän vuorineuvokseksi kohonneen miehen opiskeluaikaisen elämänhalun. Pepi soittaa Erikille salaten henkilöllisyytensä esitellen itsensä tytöksi kuunsillalta. Hän tunnustaa myöhemmin lämpimät tunteensa, joihin rakkaudettomaan avioliittoonsa ja vaimonsa Flooran (Kerstin Nylander) alkoholismiin kyllästynyt mies oitis vastaa.

Tyttö kuunsillalta

1953

Anu ja Mikko

Orvo Saarikiven ohjaama draama Anu ja Mikko (1940) pohjautuu Kersti Bergrothin näytelmään. 1930-luvun Karjalan kannakselle sijoittuvassa filmatisoinnissa Anun (Henny Valjus) äiti (Rosi Rinne) lupaa ennen kuolemaansa tyttärensä Ukonmäen varakkaalle Junulle (Reino Valkama). Anu rakastaa puuseppä Mikkoa (Santeri Karilo), joka kuultuaan Junun hankkimista kihloista lähtee Helsinkiin. Mikko kuitenkin kaipaa Anua ja kotiseutuaan, jonne hän palaa uudenaikaiset tehdas- ja tehokkuusajatukset muassaan.

1940

Kirkastettu sydän

Ilmari Unhon ohjaama draama Kirkastettu sydän (1943) pohjautuu kirjailija Martta Haatasen samannimiseen romaaniin vuodelta 1943. Maalaispitäjän kirkkoherra Ahti Helpi (Joel Rinne), joka kokee itsensä yhtälailla papiksi ja sotilaaksi, lähtee rintamalle jatkosotaan. Kotona raskaana oleva vaimo Lea (Emma Väänänen) huolehtii suurperheensä lisäksi seurakuntalaisista. Vaikeat ajat kestetään uskomalla Jumalaan, kotiin ja isänmaahan.

Wilho Ilmarin ohjaama ja Martti Larnin käsikirjoittama draama Yli rajan (1942) pohjautuu Urho Karhumäen romaaniin. Elokuvan tapahtumat sijoittuvat 1930-luvun Kannaksen rajavyöhykkeelle. Neuvostoliiton puolella asuva Eliisa Raaska (Irma Seikkula) haluaa muuttaa Suomeen rakkaansa Mikko Vanhalan (Joel Rinne) luokse, mutta ei tahdo jättää vanhaa ja sairasta isäänsä (Wilho Ilmari) Inkerinmaalle.

Yli rajan

Ilmari Unhon ohjaaman draaman Miehen kunnia (1943) tapahtumat sijoittuvat pääosin kesään ja syksyyn 1939. Menestysromaanin tekijänä kuuluisuutta saavuttanut maisteri Kaarlo Auer (Joel Rinne) matkustaa pikkukaupunkiin tapaamaan edesmenneen ystävänsä Martti Vainion (Kaarlo Kytö) leskeä Annaa (Emma Väänänen). Tytär Virve Vainio (Irma Seikkula) löytää ullakolta vanhan kalenterin, johon tehty merkintä paljastaa kirjallisen varkauden.

Miehen kunnia

Patarouva perustuu Oiva Paloheimon samannimiseen romaaniin. Rakkausrintamalla kovia kokenut poikamies Kaius Kannisto (Pehr-Olof Sirén) käy läpi suhdetta entisiin naisystäviinsä (Sinikka Hannula, Liana Leskinen, Leni Katajakoski, Elina Salo), korttipakan neljään kuningattareen. Isänsä Juliuksen (Santeri Karilo) kuoltua Kaius muuttaa takaisin kotitilalleen yhdessä siivooja Juhanta Nuutilan (Henny Valjus) ja tämän sokean tyttären Annan (Kaija Siikala) kanssa. Siellä hän joutuu jälleen kohtaamaan menneisyytensä, tällä kertaa kasvotusten.

Patarouva

Mikko Niskasen esikoisohjaus Pojat (1962) perustuu Paavo Rintalan samannimiseen, vuonna 1958 ilmestyneeseen romaaniin. Sota-ajan Ouluun sijoittuva draama kertoo viisipäisestä poikajoukosta, jonka mieltä kiihottavat kaupunkiin asettautunut saksalainen sotilasosasto, kauttakulkevat sotilasjunat ja ajan ihanteet. Tarinan edetessä keskushenkilöksi nousee Vesa-Matti Loirin esikoisroolinaan esittämä Jake.

Pojat

1962

Ruusu ja kulkuri

Ilmari Unhon ohjaama Ruusu ja kulkuri (1948) kertoo 1850-luvun lopulla syntyneen Abraham ’Aappo’ Ojanperän (Unto Salminen) elämäntarinan. Matkallaan liminkalaisesta huutolaispojasta kansainväliseksi laulajatähdeksi Aappo ei koskaan unohda Katria (Hilkka Helinä), joka odottaa uskollisena Limingassa nuoruudenrakkautensa paluuta.

1948

Elämän maantiellä

Kurt Jägerin ja Ragnar Hartwallin ohjaama mykkädraama Elämän maantiellä (1927) sijoittuu ensimmäisen maailmansodan jälkeiseen aikaan. Köyhä posetiivari Tarini (Waldemar Wohlström) kiertää kaupunkeja aasinsa kanssa ja uneksii öisin kadonneesta tyttärestään. Toisiinsa kiintyneet Tarini ja orpotyttö Irmela (Lia Lae) liittyvät häikäilemättömän impressaario Greevingin (Eric H. Broman) varieteeteatterin esiintyjiksi. Greevingin liehittelemästä Irmelasta tulee varieteen vetonaula ja pian neito kiinnittää myös hyväosaisen Georgin (Halvar Lindholm) huomion.

1927

Onni pyörii

Toivo Särkän ohjaama musiikkipitoinen draama Onni pyörii (1942) perustuu Mika Waltarin käsikirjoitukseen. Orpokodissa kasvanut Kauko Maja (Tauno Palo) lähetetään Helsinkiin liikeapulaiseksi. Ujo ja rehellinen nuorukainen hakataan, pidätetään ja erotetaan toimestaan. Yömajan hyväsydäminen Urho-setä (Hugo Hytönen) ja viisas taidemaalari Clauson (Aku Korhonen) pelastavat kodittoman poloisen. Onnetar alkaa vähitellen hymyillä kaunisääniselle ja komealle Kaukolle.

Erkki Karun ohjaamassa ja käsikirjoittamassa varhaisessa äänielokuvassa Tukkipojan morsian (1931) Mikkolan Eetu (Aku Käyhkö), pitäjän rikkain talollinen, kosiskelee Kosken Leenaa (Helena Koskinen). Karski tukkipoika Erkki (Urho Somersalmi) iskee juhannustansseissa silmänsä kauniiseen Leenaan ja nuoret rakastuvat. Mustasukkainen Eetu nostattaa kylän miehiä Erkkiä ja tukkilaisia vastaan.

Meren kasvojen edessä

Teuvo Puron ohjaama kauhuelementtejä sisältävä mykkädraama Meren kasvojen edessä (1926) perustuu Arvid Mörnen romaaniin. Purjehdusretkellä olevat ylioppilaat Kristoffer (Urho Seppälä), Pentti (Kaarlo Kytö) ja Lasse (Ilmari Unho) ankkuroivat veneensä pahamaineisen Hylkysaaren edustalle, ja vierailevat kylmäkiskoisen Hylkysaaren Paulin (Axel Slangus) ja hänen tyttärensä Henrikan (Heidi Blåfield-Korhonen) talossa. Hylkysaaren arvoitus ei jätä Kristofferia rauhaan, joten nuorukainen päättää jäädä kesäksi selvittämään sen pitkään vaiettuja tapahtumia.

1926

Tukkipojan morsian

1931

Kaivopuiston kaunis Regina

Toivo Särkän ohjaama ja käsikirjoittama draama Kaivopuiston kaunis Regina (1941) pohjautuu Tuulikki Kallion romaaniin. Vuosien 1853-1854 Helsinkiin sijoittuvassa rakkaustarinassa orvoksi jäänyt kalastajan tytär Regina Berg (Regina Linnanheimo) tahtoo Kaivohuoneella pidettäviin tanssiaisiin. Päästäkseen tilaisuuteen hän ottaa omin luvin ruhtinatar Kristine Popoffin (Ester Toivonen) juhlapuvun ja naamion. Komea luutnantti Engelbert von Leijoncrona (Tauno Palo) vie salaperäisen Reginan tanssimaan masurkkaa ja rakastuu palavasti kauniiseen tanssipariinsa.

1941

Yhden yön hinta

Edvin Laineen ohjaama Yhden yön hinta (1952) on rikoselokuva, jossa kuvataan yhden yön tapahtumia Helsingissä erityisesti poliisin ja alamaailman näkökulmasta. Hugo Nousiaisen romaaniin Yöpäivystäjät (1949) perustuva elokuva tavoittelee dokumentaarista otetta seuratessaan poliiseja, kokenutta Anttia (Edvin Laine) ja tämän nuorempaa työparia Erkkiä (Matti Oravisto) jäljittämässä rikollisjoukkoa, johon kuuluvat ”Punapää” (Joel Rinne), ”Tumma tyttö” (Rauha Rentola), ”Poika” (Martti Katajisto), ”Syylä” (Arvo Lehesmaa) ja ”Vamppi” (Eila Peitsalo).

Kohtalo tekee siirron (1959) on Armand Lohikosken ohjaama rikoselokuva, joka perustuu Hilve ja Veli Mustosen alkuperäisaiheeseen. Petäjämaan veljekset Pentti (Matti Oravisto), Mauri (Åke Lindman) ja Reino (Ekke Hämäläinen) sekä Pentin vaimo Hilkka (Tuija Halonen) odottavat malttamattomina varakkaan asessorisedän (Uuno Montonen) perintöä. Kun asessori Petäjämaa löytyy kuolleena, aloittaa komisario Nieminen (Vilho Siivola) murhatutkimukset epäillen, että syyllinen löytyy veljeskolmikosta.

Kohtalo tekee siirron

Maunu Kurkvaaran ohjaama, tuottama ja käsikirjoittama Punatukka (1969) on kesäiseen Helsinkiin sijoittuva draamaelokuva nuoresta tehdastyöläisestä Tuula "Tutu" Aallosta (Tarja Markus), joka on vastikään tavannut kiinnostavan nuoren miehen Jarkon (Veikko Honkanen). Kun ystävän kuolema keskeyttää yksitoikkoisen ja huolettoman arjen, alkaa Tutun elämän omituisin viikko.

Punatukka

1969

Jäinen saari

Erik Häkkisen käsikirjoittama ja ohjaama draama Jäinen saari (1964) perustuu Mika Waltarin samannimiseen novelliin. Keuhkotautia sairastava taidehistorian opiskelija (Annikki Moksi) saapuu tekemään tutkimusta erakoituneesta ja alkoholisoituneesta taitelijasta (Kalervo Koski). Opiskelijaa kiinnostaa, miksi taiteilijan tuotanto koostuu julmista aiheista ja miten hän näiden kautta onnistuu kertomaan todellisesta elämästä. Viettäessään aikaa yhdessä he tutustuvat ja heidän välilleen syntyy rakkaussuhde.

Maunu Kurkvaaran elokuvaa on innoittanut kirjailija Hannu Salamaa vastaan käyty jumalanpilkkaoikeudenkäynti ja Markku Lahtelan romaani. Kirjailija (Pekka Haukinen) on kirjoittanut noitavainoja käsittelevän historiallisen romaanin ja joutunut syytteeseen jumalanpilkasta. Yhteiskuntakriittisen kirjan kirjoitusprosessi hiertää välejä vaimoon (Sinikka Hannula), mutta ystävä ja nuorisopappi Kaj (Yrjö Tähtelä) auttaa kirjailijaa keskustelemalla kirkon yhteiskunnallisesta roolista.

Kielletty kirja

1965

Laukaus Kyproksessa

Åke Lindmanin ohjaama Laukaus Kyproksessa (1965) on romanttinen draama. Antiikin nähtävyyksistä kiinnostunut toimittaja ja jääkärivääpeli Onni Lintula (Åke Lindman) on liittynyt Kyproksen rauhanturvajoukkoihin. Rannalla hän ihastuu paikalliseen kaunottareen Staloon (Demetra Demetri), jonka hän näkee nousevan merestä kuin uudesti syntyvä Afrodite. Huolimatta levottomasta tilanteesta, ankarista moraalisäännöistä ja Stalon veljen (Andreas Nicolis) estelyistä Onni ja Stalo löytävät toisensa.

1965

Onnelliset leikit

Onnelliset leikit (1964) on kahdesta itsenäisestä tarinasta koostuva episodielokuva. Aito Mäkisen käsikirjoittama ja ohjaama Juulia on takaumana kerrottu rakkaustarina Juuliasta (Pirkko Peltonen), joka on kokenut kesäisen romanssin työtoverinsa Matin (Raimo Nenonen) kanssa. Esko Elstelän ohjaama, Satu Waltarin pakinoihin perustuva Tikku kuvaa äidin (Riitta Elstelä), isän (Lasse Liemola) ja heidän kolmen lapsensa kesälomanviettoa anopin (Etta-Liisa Kunnas) luona. Episodeja yhdistävät rakkauden, kesän ja nuoruuden teemat.

Erik Häkkisen Harha-askel (1964) on yhteiskunnallinen draama, jossa työmies Matti (Ville-Veikko Salminen) harhautuu perhejoulun keskellä muistelemaan avioliitossa tekemäänsä erehdystä. Takauman kautta palataan hetkeen, jolloin Matti on paennut kodin raskasta ilmapiiriä ravintolaan. Pitkän illan aikana hän kohtaa entisen tyttöystävänsä (Tarja Nurmi), viinatrokareita, prostituutiota ja "juoppotohtorin" (Pehr-Olof Sirén). Kokemuksista kasvaneena Matti on palannut kotiin ja osaa arvostaa vaimoaan (Annikki Moksi) uudella tavalla.

Harha-askel

Jouluiseen Helsinkiin sijoittuva draamaelokuva, jonka päähenkilönä on konttorissa työskentelevä pienen pojan yksinhuoltaja Ritva Hakala (Sinikka Hannula). Vaikka Ritva konttorilla ja kahveilla muiden naisten kanssa puhuu kepeästi miehistä ja tulevaisuudensuunnitelmistaan, hän joutuu välttelemään mustasukkaista ja väkivaltaista entistä aviomiestään (Kai Lind), joka uhkaa suhdetta uuteen miesystävään Kaleen (Ossi Ahlapuro).

Naiset

Meren juhlat kuvaa varakkaan ja ikävystyneen Sinin (Sinikka Hannula) vuorokautta saaristohuvilalla. Aviomiehen ollessa ulkomailla vaimo kuluttaa aikaa veneilemällä ja juhlimalla yläluokkaisen taideväen kanssa. Juhlissa on myös taiteilija Jaska (Jaakko Pakkasvirta), jonka kanssa nainen on seurustellut 10 vuotta sitten. Sini jätti tuolloin Jaskan, koska seurapiirielämä valokuvamallina kiinnosti enemmän kuin taitelijan kumppanuus. Pitkässä takautumassa rakastavaisten kesä näyttäytyy villinä. Sinin toiveista huolimatta suhde Jaskaan ei ala uudelleen. Mies haluaa pitää kiinni taiteilijan riippumattomuudesta.

1963

Yksityisalue

Maunu Kurkvaaran draamaelokuvassa arkkitehti Pentti Vaara (Jarno Hiilloskorpi) ryhtyy selvittämään työtoverinsa, arvostetun arkkitehti Toivo Kosken (Kalervo Nissilä) itsemurhaan johtaneita syitä. Hän kerää tiedon sirpaleita Kosken elämän naisilta, vaimolta Margitilta (Kyllikki Forssell), sihteeriltä Kaisulta (Sinikka Hannula) ja rakastajattarelta Soililta (Sointu Angervo), ja yrittää ymmärtää Kosken psyykettä ja elämän tapahtumia.

1962

Kesäillan valssi

Hannu Lemisen ohjaama ja yhdessä Usko Kempin kanssa käsikirjoittama historiallinen draama Kesäillan valssi (1951) sijoittuu viime vuosisadan vaihteen Suomeen. Oskar Merikannon musiikin ympärille rakentuva elokuva kertoo köyhän muusikon Lauri Alangon (Leif Wager) ja rikkaan Grahnin perheen tyttären Anninan (Eeva-Kaarina Volanen) rakkaustarinan. Anninan perhe ei katso suhdetta hyvällä, ja parin onnea koettelee myös Laurin paheneva silmäsairaus.

1951

4 X 4: Pourquoi?

Pohjoismainen episodielokuva, johon Maunu Kurkvaara ohjasi suomalaisen osion Pourquoi?.

1965

Vastamyrkky

Yrjö Haapasen ohjaama ja nimimerkki Vahan (Valentin Vaala, Yrjö Haapanen) käsikirjoittama draama Vastamyrkky (1945) pohjautuu Hella Wuolijoen näytelmään. Tohtori Kaarina Sarkalahti (Liisa Nevalainen) jättää lupaavan uransa kirurgina ja palaa hämäläisen kotipitäjänsä kunnanlääkäriksi. Hän valittaa paikallisen tehdaslaitoksen puutteellisista suojelulaitteista, jotka aiheuttavat paljon tapaturmia. Pitäjään tarvitaan myös sairaala, jonka rahoittamiseen konkurssin partaalla oleva yritys ei ole halukas osallistumaan. Pankinjohtaja Magnus Varanko (Sasu Haapanen) rakastuu Kaarinaan ja asettuu puoltamaan tämän sairaalasuunnitelmia tehtaan johtokunnassa.

Maunu Kurkvaaran rikoselokuvassa maalta Helsinkiin muuttanut Reiska (Pertti Melasniemi) ajautuu toimimaan rikollisliigaa johtavan Lehdon (Pertti Palo) juoksupoikana Ruotsissa ja Tanskassa. Reiskan iskelmätähteydestä haaveileva koulutoveri Lea (Tarja Markus) ajautuu myös Lehdon vaikutuspiiriin. Onnistuuko Reiska pelastamaan tytön huumeidenkäytöltä ja seksuaaliselta väkivallalta?

Miljoonaliiga

1968

Suviyön salaisuus

Eino Karin ohjaama draama Suviyön salaisuus (1945) pohjautuu Tuulikki Kallion (Karin Viitainoja) romaaniin. 1930-luvun lopun peräpohjalaiseen kirkonkylään sijoittuvassa elokuvassa Eirtolan talon vaari (Topo Leistelä) varoittaa uuttaa palvelijaa Eriikkaa (Aija Vilanto) kesätyttö Jennyn (Ritva Arvelo) kohtalosta. Eirtolan ylioppilaspoika Jouko (Eero Esko) saapuu kesäksi kotiin ja ryhtyy piirittämään sievää palvelijaa. Karjamajalla Eriikka löytää lippaan, jonka sisällön hän tutkii yhdessä pastori Tuomo Ahomaan (Erkki Uotila) kanssa. Kesätyttö Jennyn traaginen kohtalo paljastuu.

Wilho Ilmarin ohjaama draama Oi, kallis Suomenmaa (1940) pohjautuu Mika Waltarin käsikirjoitukseen. Talvisodassa haavoittunut karjalainen sotamies Eino Piiroinen (Eino Kaipainen) ei kotiudu uusille asuinsijoilleen Hämeeseen. Hän katkeroituu evakkojen huonosta kohtelusta ja menettää elämänhalunsa. Uuttera karjalainen opettaja Annikki (Ansa Ikonen) saa Einon jälleen uskomaan tulevaisuuteen.

Oi, kallis Suomenmaa

1940

Runoilija ja muusa

Jaakko Pakkasvirran ohjaama ja yhdessä Titta Karakorven kanssa käsikirjoittama historiallinen draamaelokuva Runoilija ja muusa (1978) kuvaa runoilija Eino Leinon (Esko Salminen) elämää 1900-luvun alussa. Vuonna 1905 Leino menee naimisiin Freya Schoultz (Katja Salminen)kanssa, sillä tuntee syyllisyyttä tartutettuaan naiseen syfiliksen. Avioliitostaan huolimatta mies viettää boheemielämää ystäviensä Pekka Halosen (Kari Sohlberg), Akseli Gallen-Kallelan (Kalle Holmberg) ja Jean Sibeliuksen (Henri Kapulainen) seurassa ja rakastaa runoilija L.Onervaa (Elina Salo).

1978

Vain kaksi tuntia

Roland af Hällströmin ohjaama Vain kaksi tuntia (1949) on sairaalan käytäville sijoittuva tiivistunnelmainen draama. Yhden illan tapahtumiin keskittyvässä elokuvassa työlleen omistautuneelle ylilääkärille Kaarlo Kaarilalle (Eino Kaipainen) selviää, että hänen vaimollaan Irjalla (Liisa Tuomi) on suhde lääkäri Alec von Wentellin (Leif Wager) kanssa. Sairaalan ylihoitajatar, sisar Magda (Regina Linnanheimo) puolestaan haikailee Kaarilan perään, mutta tukahduttaa tunteensa. Irjan auto-onnettomuus käynnistää sarjan dramaattisia tapahtumia, joiden myötä kaikki joutuvat punnitsemaan elämänarvojaan uudelleen.

Edvin Laineen ohjaama, yhdessä Kalle Päätalon ja Juha Nevalaisen kanssa käsikirjoittama tukkilaiselokuva Viimeinen savotta (1977) perustuu Kalle Päätalon romaaneihin. Elokuvassa seurataan huutolaispoika Vikke Nilon elämää 1900-luvun alusta 1960-luvulle. Lehvän talon isännän (Juhani Haataja) sortoon kyllästynyt nuori Vikke (Torsti Kovaleff) karkaa ja varttuu nuoreksi mieheksi metsänvartijapariskunnan (Risto Taulo ja Maija-Leena Ervasti) hoivissa. Aikuiseksi kasvanut Vikke (Jyrki Kovaleff) kiertelee tukkijätkänä savotoilla ja tutustuu naisiin, alkoholiin ja korttihuijareihin, tukena uskollinen ystävänsä Einari (Olavi Ahonen).

Viimeinen savotta

1977

Maunu Kurkvaaran Kujanjuoksu

Tositapahtumiin perustuvassa rikoselokuvassa Ossi Virtanen (Aarre Karén) joutuu kahnauksen ja juopottelun päätteeksi syytetyksi teinitytön murhasta, josta hänet tuomitaan ehdottomaan vankeuteen todisteiden riittämättömyydestä huolimatta. Ossi kiistää syyllisyytensä ja jatkaa vankilasta käsin taistelua vapaudestaan. Asiat saavat uusia käänteitä, kun Ossia vastaan asettunut rikospoliisin apulaispäällikkö Ranta (Esko Mannermaa) siirtyy sivuun ja nuori pikkurikollinen Matti Hämäläinen (Markku Salonen) jää kiinni ryöstöstä.

1971

Ihmiset suviyössä

Valentin Vaalan ohjaama ja yhdessä Lea Joutsenon ja Usko Kempin kanssa käsikirjoittama maaseutudraama Ihmiset suviyössä (1948) perustuu F. E. Sillanpään samannimiseen romaaniin. Elokuva on kuvaus ihmiskohtaloista Hämeessä eräänä kukkeana kesäyönä, joka on täynnä elämäniloa ja nuorta rakkautta, mutta myös väkivaltaa ja surua.

1948

Niskavuoren Aarne

Edvin Laineen ohjaama draama Niskavuoren Aarne (1954) perustuu Juhani Tervapään eli Hella Wuolijoen näytelmään. Aarne Niskavuori (Tauno Palo) on jättänyt Hämeessä sijaitsevan Niskavuoren talon ja muuttanut uuden vaimonsa Ilonan (Rauni Ikäheimo) kanssa Helsinkiin. Sukutila on jäänyt hänen entisen vaimonsa Martan (Hillevi Lagerstam), Niskavuoren vanhan emännän Loviisan (Elsa Turakainen) ja pehtorin (Åke Lindman) huolehdittavaksi. Loviisa haluaa poikansa palaavan takaisin Niskavuoreen, jotta talo pysyisi suvussa.

Maunu Kurkvaaran käsikirjoittama, ohjaama, kuvaama, leikkaama, tuottama ja lavastama Rakas... on Helsinkiin sijoittuva draama nuoren pariskunnan yhteiselon alkutaipaleesta. Kirjailija Jaska (Jaakko Pakkasvirta) riitelee raskaana olevan vaimonsa Sinin (Sinikka Hannula) kanssa ja ryntää ulos asunnosta. Sinin ja Jaskan muistojen kautta kuvataan suhteen syntyä ja sitä, miten pettymysten, uskottomuuden ja epävarmuuden kautta päädyttiin nykyhetkeen.

Rakas..

1961

VMV 6

Risto Orkon ohjaama jännitys- ja seikkailuelokuva VMV 6 (1936) perustuu kirjailija Mika Waltarin alkuperäiskäsikirjoitukseen. 1930-luvun alkuun sijoittuvassa elokuvassa merivartiosto yrittää estää Helsingin edustalla tapahtuvan pirtun salakuljetuksen. Neuvokas pursimies Olavi Manner (Joel Rinne) pääsee rikollisliigan jäljille. Hänen rohkeutensa tekee vaikutuksen kauniiseen Marjaan (Regina Linnanheimo).

1936

Härmästä poikia kymmenen

Ilmari Unhon ohjaama ja kirjailija Artturi Leinosen käsikirjoittama elokuva Härmästä poikia kymmenen (1950) perustuu kansanlauluun Isontalon Antista ja Rannanjärvestä. Isoo Antti (Tauno Palo) ja Nukarin Iisakki eli Rannanjärvi (Yrjö Kantoniemi) häjyineen tahtovat ottaa mittaa paikkakunnan uudesta vallesmannista (Kalle Kirjavainen), joka aikoo laittaa riehuvat puukkojunkkarit kuriin. Vallesmannin ohella Anttia nousevat vastustamaan oma poika Janne (Kauko Helovirta) ja körttiläiset.

1950

Viimeinen vieras

Ville Salmisen ja Arvi Tuomen ohjaama rikoselokuva Viimeinen vieras (1941) pohjautuu H. R. Hallin eli Rudolf Richard Ruthin romaaniin. Komisario Puosu (Hugo Hytönen) selvittää toimittaja Harnin (Hannes Häyrinen) kanssa salakapakoitsija Nellyn murhaa. Epäilykset kohdistuvat tukkukauppias Antti Rajapaloon (Ville Salminen), jonka syyttömyyteen uskoo vain Rajapalon sihteeri Ane Arvila (Irma Seikkula).

1941

Verta käsissämme

William Markuksen ohjaama jännitysdraama Verta käsissämme (1958) perustuu Mika Waltarin pienoisromaaniin. Sotavankeudesta palaava kapteeni Viktor Aaltona (Jussi Jurkka) saa työpaikan vanhan ystävänsä Rolf Bergasin (Tauno Palo) yhtiöstä ja tutustuu myös tämän Astrid-vaimoon (Elina Pohjanpää). Viktor ja Astrid aloittavat salasuhteen ja viettävät romanttisen viikon maalla, josta palatessaan he ajavat vahingossa autolla pienen pojan päälle.

Jack Witikan ohjaama lastenelokuva Pikku Pietarin piha (1961) perustuu Aapelin samannimiseen romaaniin. 1920-luvulle sijoittuvassa elokuvassa pikkukaupungin puutalokorttelissa elävä Pietari (Tuukka Tanner) on menettänyt äitinsä. Pietarin isä, torikauppias Jormalainen (Leevi Kuuranne) esittelee pojalle äitipuoli Katariinan (Elsa Turakainen), joka järjestää pihapiirin elämän uuteen uskoon.

Pikku Pietarin piha

Mikko Niskasen ohjaama Nuoruuteni savotat (1988) jatkaa Elämän vonkamies -elokuvan (1986) aloittamaa kirjailija Kalle Päätalon omaelämänkerrallisen Iijoki-sarjan tarinaa 1930-luvun alkupuolelta syksyyn 1939. Päätalon perheen elatus on kunnan vastuulla, koska Herkko-isä (Martti Kainulainen) on Oulussa mielisairaalassa. Riitu-äiti (Pirjo Leppänen) yrittää pitää monilapsisen perheensä koossa. Päätalojen esikoinen Kalle (Ari-Kyösti Seppo) uurastaa metsätöissä, tutustuu naisiin ja innokkaana lukijana aikoo kirjailijaksi.

1988

Petos

Taavi Kassilan ohjaama ja käsikirjoittama rikoselokuva Petos (1988) perustuu tositapahtumiin ja Jussi Kylätaskun näytelmään Hentomielinen Hilarius. 1950-luvulle sijoittuva elokuva kertoo Hilarius Ruokosen (Paavo Pentikäinen) joukkion tekemästä suuresta postiryöstöstä ja sitä seuraavasta rikostoverien keskinäisestä petoskierteestä.

1987

Pohjanmaa

Pekka Parikan ohjaama draamaelokuva Pohjanmaa (1988) perustuu Antti Tuurin samannimiseen romaaniin. Kauhavalainen Hakalan suku kokoontuu jakamaan isoisän vaatimatonta Amerikan-perintöä. Hautovan helteisenä kesäsunnuntaina Hakalan veljekset, Erkki (Taneli Mäkelä), Seppo (Vesa Mäkelä) ja kotitilaa isännöivä Paavo (Esko Nikkari) poikineen lähtevät mukaan tulisieluisen Veikon (Esko Salminen) aggressiiviseen kohkaukseen, jonka lähtökohtana on Veikon ja hänen entisen liikekumppaninsa selvittämättömät välit.

1988

Perhosen uni

Perhosen uni on Maunu Kurkvaaran 20. pitkä elokuva.

1985

Porttikielto taivaaseen

Tapio Suomisen ohjaamassa ja Jorma Kalliokosken sekä Michael Baranin kanssa käsikirjoittamassa draamassa Porttikielto taivaaseen (1990) huippuluokan prostituoitu Pirkko "Bella" Autio (Satu Silvo) työskentelee hotellinjohtaja TT:n (Tapani Perttu) laskuun Saran (Niina Nurminen), Lulun (Riikka Suikkari) ja Cindyn (Minna Aaltonen) kanssa. Bella kaipaa kuitenkin tavallista elämää ja nuoruutensa rakkautta Timo "Timi" Sallista (Matti Hagman), joka on jääkiekkoilija TT:n omistamassa joukkueessa.

1990

Menestyksen maku

Maunu Kurkvaaran ohjaama ja yhdessä Mauno Saaren ja Paavo Haavikon kanssa käsikirjoittama draamaelokuva Menestyksen maku (1983) perustuu Saaren romaaniin. Nuori, vastanainut mainostoimittaja Martti Joenpää (Jukka-Pekka Palo) päättää panostaa elämässään menestykseen. Hänen keskittyessään luomaan nousujohteista työuraansa syrjään sysätyiksi joutuvat niin perhe kuin työtoveritkin.

1983

Talvisota

Pekka Parikan ohjaama ja Marko Röhrin tuottama sotaelokuva Talvisota (1989) perustuu Antti Tuurin samannimiseen, sotaveteraanien haastatteluille ja arkistoaineistolle rakentuvaan romaaniin. Lokakuussa 1939 Hakalan veljekset Martti (Taneli Mäkelä) ja Paavo (Konsta Mäkelä) lähtevät muiden kauhavalaismiesten joukossa ylimääräisiin kertausharjoituksiin. Kun neuvostojoukot hyökkäävät rajan yli, eteläpohjalaiset päätyvät Karjalan kannaksella etulinjan ankariin taisteluihin lukumääräisesti ylivoimaista vihollista vastaan.

1989

Elämän vonkamies

Mikko Niskasen ohjaama kansankuvaus Elämän vonkamies (1986) perustuu kirjailija Kalle Päätalon omaelämäkerrallisen Iijoki-sarjan kolmeen ensimmäiseen romaaniin. Nuoren Kalle-pojan (Teuvo Remes, Tapio Remes) kehityskertomuksen tapahtumat sijoittuvat 1920–30-luvun Koillismaalle, Herkko-isän (Martti Kainulainen) ja Riitu-äidin (Pirjo Leppänen) Iijoen törmälle rakentamaan kotitaloon ja tukkityömaille, missä Herkko ja myöhemmin myös Kalle isänsä sairastuttua työskentelee.

Teuvo Puron ohjaamassa mykkäelokuvassa Ollin oppivuodet (1920) Koivumäen kartanon nuori perillinen, hemmoteltu Olli-poika (Sirkka Puro, Antti Idström) joutuu serkkunsa (Eero Kilpi) juonimana eroon perheestään ja varttumaan kurjissa oloissa Ruotsissa. Suomeen karattuaan hän joutuu kasvatuslaitokseen, mistä hän ystävänsä Ränni Pellen (Aarne Nyman) avulla pääsee pakenemaan ja takaisin vanhempiensa (Jussi Snellman, Ertta Virtamo) luo.

1920

Vastaus

Viljo Lampelan ohjaamassa ja käsikirjoittamassa yhteiskunnallisessa elokuvassa Vastaus (1952) tehtaan pääluottamusmies Esko Mäenpää (Viljo Lampela) uskoo lujasti yhteistyöhön ja neuvotteluun työntekijöiden ja tehtaan johdon välillä. Vuorineuvoksen tyttären Lauran (Leea Vannas) avulla yhteistyö alkaakin sujua, kunnes työläiset syyttävät Mäenpäätä niin luokkapetturuudesta kuin veljeilystä herrojen kanssa.

Jaakko Pakkasvirran ohjaama, tuottama ja yhdessä kirvesmies Väinö Pennasen, kirjailija Pentti Saaritsan ja kuvaaja Esa Vuorisen kanssa käsikirjoittama Jouluksi kotiin (1975) on arkirealistinen ja yhteiskunnallisesti kantaaottava elokuva. Rakennustyömies Urho Suomalainen (Paavo Pentikäinen) asuu tehtaassa työskentelevän Sirkka-vaimonsa (Irma Martinkauppi) ja lastensa kanssa alivuokralaisina vinttikamarissa. Urho raataa terveytensä kustannuksella toteuttaakseen perheensä unelman omakotitalosta, jonka on määrä valmistua jouluksi.

Jouluksi kotiin

1974

Musta rakkaus

Musta rakkaus (1957) on Edvin Laineen ohjaama draamaelokuva, joka perustuu Väinö Linnan samannimiseen romaaniin. Marjatta (Eeva-Kaarina Volanen) asuu leskeksi jääneen, tehdastyöläisenä työskentelevän isänsä Arttu Salmelan (Edvin Laine) kanssa köyhissä oloissa Tampereella. Marjatta tutustuu insinööriopiskelija Pauli Haantiehen (Jussi Jurkka), jonka jatkuvasti pahenevat mielenterveysongelmat ja mustasukkaisuus muodostuvat uhaksi Marjatalle ja tämän lähipiirille.

1957

Kartanon naiset

Ilmari Unhon ohjaama ja käsikirjoittama draama Kartanon naiset (1944) pohjautuu Gund von Numers-Snellmanin romaaniin. Vuosiin 1939-1942 sijoittuvassa elokuvassa Larsvikin kartanon nuori emäntä Pia Barbara Björner (Hilkka Helinä) tulee jätetyksi, kun naapurikartano Lintulahden perillinen Rolf von Otter (Reino Häkälä) menee naimisiin rikkaan Inga Dietherin (Maininki Sippola) kanssa. Pia lähtee taiteilijaserkkunsa Ebba Björnerin (Salli Karuna) kanssa matkalle ja tutustuu kapteeni Jukka Kaplakseen (Joel Rinne), joka saa hylätyn naisen unohtamaan sydänsurunsa ja rinnalleen mukaan sota-ajan ponnisteluihin.

Erkki Karun ohjaama mykkä draamaelokuva Koskenlaskijan morsian (1923) perustuu Väinö Katajan samannimiseen romaaniin. Perä-Pohjolassa Nuottaniemen ja Paloniemen isäntien (Konrad Tallroth, Jaakko Korhonen) keskinäinen kauna aiheuttaa koskenlaskun yhteydessä vaaratilanteen. Nuottaniemen Hanna (Heidi Korhonen) pelastaa rohkealla toiminnallaan särkyneeltä lautalta vesikiven varaan joutuneet Paloniemen Juhanin (Einari Rinne) ja rakastettunsa Koskenalustan Antin (Oiva Soini).

Koskenlaskijan morsian

1923

Kanavan laidalla

Ilmari Unhon ohjaama Kanavan laidalla (1949) perustuu naisten pilkkalauluun "Palapan Killi", josta käsikirjoittaja Elsa Soini muokkasi romanttisen draaman. Laivamiehenä uitossa työskentelevä nuori ylioppilas Eerikki Lind (Martti Katajisto) ihastuu kanavalla kauniiseen Kirstiin (Leena Häkinen). Nuorten orastavaa juhannusromanssia varjostavat mustasukkaisuus ja Kirstin vanhempien traagisesti päättynyt rakkaustarina.

Toivo Särkän ohjaama historiallinen draama Tanssi yli hautojen (1950) perustuu Mika Waltarin samannimiseen romaaniin. Venäjän keisari Aleksanteri I (Leif Wager) ja maaherran tytär Ulla Möllersvärd (Eila Peitsalo) kohtaavat Suomen sodan jälkimainingeissa Porvoon valtiopäivillä 1809. Keisarin ihastus kauniiseen mutta kapinalliseen Ullaan miellyttää tämän vanhempia (Ossi Korhonen ja Siiri Angerkoski) ja siitä pyrkivät hyötymään myös suomalaismieliset ylioppilaat, joukossaan Ullaan ihastunut maaherran sihteeri Antti (Mauri Jaakkola).

Tanssi yli hautojen

1950

Ristikon varjossa

Edvin Laineen ohjaama draama Ristikon varjossa (1945) perustuu Olavi Vesistön eli toimittaja Olavi Veistäjän käsikirjoitukseen. Helsinkiin sijoittuvassa tarinassa Lauri Haapa (Edvin Laine) ja Anna Kauhto (Mervi Järventaus) vapautuvat vankilasta. He joutuvat vaikeuksiin, kun eivät saa töitä menneisyytensä takia. Lauri hankkii väärät henkilöpaperit, joiden avulla pääsee toimeen tehtaaseen. Vaarallinen rikollinen Asseri Tantere (Yrjö Tuominen) ryhtyy kiristämään Pentti Tahvanan nimellä esiintyvää Lauria, jonka henkilöllisyys paljastuu tehtaan yövartija Kaalepin (Toppo Elonperä) murhan yhteydessä.

Orvo Saarikiven ohjaama ja Tuttu Pariston (Seere Salminen ja Elsa Soini) käsikirjoittama perhe-elokuva Suomisen taiteilijat (1943) sijoittuu jatkosodan ajan Helsinkiin ja maaseutupitäjään. Pipsa Suominen (Maire Suvanto) saa teatterikärpäsen pureman. Koulutytölle tulee näyttelemisestä pakkomielle, josta saa kärsiä koko perhe. Pipsan veli Olli (Lasse Pöysti) järjestää sisarelleen esiintymisiä ja rahankeräyksen köyhän sotalesken hyväksi.

Suomisen taiteilijat