komedia

draama

jännityselokuva

melodraama

yhteiskunnallinen elokuva

historiallinen elokuva

musiikkielokuva

romanttinen komedia

romanssi

fantasia

sotaelokuva

lastenelokuva

tukkilaiselokuva

sotilasfarssi

rikoselokuva

seikkailuelokuva

fiktio

pitkä dokumentti

ajankohtaisdokumentti

alueellinen kuvaus

ammatinkuvaus

draamadokumentti

esittelyelokuva

henkilödokumentti

historiallinen dokumentti

juhlaelokuva

kansatieteellinen elokuva

katsaus

kotiseutuelokuva

luontodokumentti

maatalousdokumentti

matkailuelokuva

metsätalousdokumentti

musiikkidokumentti

opetuselokuva

perinne-elokuva

sosiaalinen dokumentti

sotadokumentti

taidedokumentti

taltiointi

teollisuusdokumentti

tiedotuselokuva

tilauselokuva

urheiludokumentti

valistuselokuva

yrityselokuva

yhteiskunnallinen dokumentti

dokumentit

mainos

Sallittu kaikenikäisille

Edvin Laineen ohjaama draamakomedia Pinsiön parooni (1962) perustuu Leena Härmän samannimiseen näytelmään. Pinsiön kunnanhallitys yrittää saada Taavetti Nurmea eli Pinsiön paroonia (Eero Roine) muuttamaan vanhainkotiin. Parooni ei kuitenkaan tästä perusta vaan lähtee pakoon sisarenpoikansa Heikki Nurmen (Eino Kaipainen) ja tämän vaimon Liisan (Mirjam Novero) luokse Tampereelle. Heikki perheineen haaveilee oman talon rakentamisesta, mutta arava-lainan saaminen on vaikeaa. Rahahuolet syventyvät entisestään, kun Heikki joutuu luottamusmiehenä ratkomaan työpaikkansa lakkoa ja pimeitä työkeikkoja. Perheen aikuiseksi kasvavat lapset Pasi ja Ritva (Seppo Mäki ja Liisa Roine) painiskelevat lemmenongelmiensa kanssa.

Pinsiön parooni

Jorma Nortimon ohjaama romanttinen komedia Takki ja liivit pois! (1939) pohjautuu Agapetuksen näytelmään. Näyttelijä Aarne Uusitalon (Unto Salminen) kanssa seurusteleva Ilona Vartio (Sirkka Sipilä) haluaa itsekin teatteriuralle. Kirurgian professori Sakari Vartio (Aku Korhonen) vastustaa jyrkästi tyttärensä suunnitelmia, mutta muuttaa mielensä rakastuttuaan näyttelijätär Irma Aaltoseen (Kaisu Leppänen).

Takki ja liivit pois!

T. J. Särkän viimeiseksi ohjaustyöksi ja Serpin viimeiseksi elokuvakäsikirjoitukseksi jäänyt värielokuva Ihana seikkailu (1962) on sovitettu suomalaiseen miljööseen löyhästi samannimisen ranskalaisen näytelmän pohjalta. Nuori Helena Ehrenheim (Pirkko Mannola) on vastahakoisesti menossa naimisiin kamreeri Brynolf Pedantziuksen (Esko Mannermaa) kanssa kun hänen serkkunsa ja rakastettunsa Paul von Holden (Stig Fransman) saapuu estämään häät ja vie Helenan tämän isoäidin (Ruth Snellman) luo. Isoäiti luulee, että häät on jo vietetty ja että Paul on kamreeri Pedantzius.

Ihana seikkailu

Edvin Laineen ohjaamassa, Kyllikki Mäntylän näytelmään perustuvassa draamakomediassa Opri (1954) iäkäs evakkonainen Opri (Rakel Laakso) joutuu kunnalliskotiin. Kolmen huonetoverinsa (Elsa Turakainen, Elna Hellman, Liisa Pakarinen) ystävällisestä vastaanotosta huolimatta hänen on hankala sopeutua uuteen asuinsijaansa. Opri kaipaa Karjalaa ja edesmennyttä aviomiestään. Romanttisena sivujuonena kunnalliskodin aputyttö Heinäsirkka (Marjatta Kallio) ja renki Jussi (Kosti Klemelä) ratkovat lemmenhuoliaan.

Opri

”Ei se mitään!” sanoi Eemeli (1962) on Åke Lindmanin ohjaama ja Reino Helismaan käsikirjoittama musiikkikomedia, joka jatkaa Eemeli-elokuvien sarjaa. Pösökylän posteljooni Taneli Torvi (Pentti Irjala) loukkaa jalkansa turkismetsästäjä Eemelin (Esko Toivonen) sudenrautoihin ja Eemeli päättää ryhtyä hoitamaan posteljoonin virkaa. Viranhoidon lomassa Eemeli antaa opetuksen kylää hallitsevalle rikkaalle Petteri Pösölle (Risto Mäkelä) ja järjestää tämän tyttären Ilonan (Pirkko Mannola) kihlauksen seppä Ilmarin (Ismo Kallio) kanssa. Samalla laitetaan kuntoon myös kahvilabaarin omistajan Bertta Piiparisen (Siiri Angerkoski) asiat ja napataan vankikarkuri Luukas Luihu (Stig Törnroos).

"Ei se mitään!" sanoi Eemeli

Sallittu yli 7-vuotiaille

Sisältää väkivaltaa

Voi aiheuttaa ahdistusta

Wilho Ilmarin ohjaama elokuva Nummisuutarit (1938) pohjautuu Aleksis Kiven samannimiseen näytelmään. 1800-luvun puolivälin Etelä-Hämeeseen sijoittuvassa komediassa nummisuutarin poika Esko (Unto Salminen) lähtee puhemies Mikko Vilkastuksen (Joel Rinne) kanssa hakemaan itselleen morsianta Karrin kasvattityttärestä Kreetasta (Ester Toivonen). Kaikki ei kuitenkaan suju suunnitelmien mukaan.

Nummisuutarit

Edvin Laineen ohjaamassa musiikkielokuvassa Laulava sydän (1948) pankin kamreeri Aarno Harjus (Tauno Palo) joutuu erotetuksi toimestaan väärien rikosepäilyjen vuoksi ja samalla hänen vaimonsa (Mirjami Kuosmanen) jättää hänet. Ystävänsä rikoskomisario Erän (Ossi Elstelä) avulla Harjus saa tilaisuuden esiintyä radiossa salanimellä Con Amore. Lukuisten muiden naisten tavoin myös sairaanhoitajatar Rauni Verkkola (Eila Peitsalo) kiinnostuu komeaäänisestä laulajasta.

Laulava sydän

Aarne Tarkaksen käsikirjoittamassa ja ohjaamassa komediassa Älä nuolase… (1962) köyhät huoltamotyöläiset Jaakko (Leo Jokela) ja Timo (Tommi Rinne) luulevat saaneensa veikkauksen päävoiton. Suuret suunnitelmat ovat vieneet miehet jo mukanaan, kun selviää, että voitto on todella mitätön. Amerikkalaisina öljymiljonääreinä esiintyvät miehet ajautuvat petkutusten kierteeseen. Lopulta Timo löytää onnen köyhän Elinan (Elina Salo) rinnalla huoltoaseman pitäjinä. Jaakko menettää vapautensa rikkaan kreivittären Agda von Sadelheimin (Elsa Turakainen) puolisona.

Älä nuolase...

Orvo Saarikiven ohjaama farssi Poikamiespappa (1941) perustuu Nisse Hirnin käsikirjoitukseen, jonka alkusysäyksenä on ollut tarkemmin tunnistamaton ulkomainen aihe. Helsinkiin ja Porvooseen vuoden 1941 kevääseen sijoittuvassa tarinassa boheemi taidemaalari Lasse Kimalainen (Leo Lähteenmäki) saa Australiaan muuttaneelta tädiltään miljoonaperinnön, jos hän hankkii viikon kuluessa vakituisen työpaikan, aviopuolison ja perillisen. Kaiken kukkuraksi Lassen täytyy löytää testamentti, joka ikävä kyllä katoaa hänen asuinkumppaninsa Jopin (Joel Rinne) kehystämän filmitähtitaulun sisään.

Poikamies-pappa

Se alkoi sateessa (1953) on romanttisia sävyjä sisältävä komediallinen rikoselokuva, jonka Thure Bahne ohjasi, kun se kesken kuvausten otettiin pois ohjaaja Eddie Stenbergilta. Vuokko Takala (Eila Peitsalo) pakenee ukkosmyrskyä kalastusmajaan ja tapaa salaperäisen miehen (Tauno Palo), jota hän epäilee salakuljettaja Rompan Eetuksi. Miehen ilmiantamisen sijaan Vuokko päättää seurata häntä Helsinkiin salakuljettajien piilopaikkaan sillä ehdolla, että tämä lupaa ilmiantaa itsensä ja toverinsa poliisille.

Se alkoi sateessa

Thure Bahnen ohjaamassa komediassa Onni etsii asuntoa (1955) sodanjälkeisen asuntopulan vuoksi vailla yösijaa oleva Pirkko (Sirkka-Liisa Wilén) pääsee majoittumaan vuokraemäntä Töttermanskan (Sylva Rossi) täysihoitolaan. Siellä hän tutustuu muihin asukkaisiin: opiskelija Esko Rantalaan (Heikki Heino), työnjohtaja Heikki Ahokkaaseen (Heikki Savolainen), antiikkikauppias Theodor Appelgreniin (Sven Ehrström) sekä liikemies Roope Römsteniin (Aku Korhonen), jonka tuttavuus kauniiseen Dollyyn (Mai-Brit Heljo) ajaa koko porukan keskelle rikollisten toimia.

Onni etsii asuntoa

Ossi Elstelän ohjaama ja Reino Helismaan käsikirjoittama sotilasfarssi Majuri maantieltä (1954) pilailee armeijan sääntöjen kustannuksella. Kulkuri Masa Pikkarainen (Masa Niemi) tutustuu Pikku-Aleksiin (Armas Jokio), jonka Jenny-vaimo (Siiri Angerkoski) on juuri jättänyt rahatta maantielle. Kaverukset päätyvät ruuan etsinnässään armeijan kasarmille, jossa Masaa luullaan tarkastuskäynnille tulleeksi majuri Pikkaraiseksi (myös Masa Niemi).

Majuri maantieltä

Toivo Särkän ja Yrjö Nortan ohjaama sotilasfarssi Rykmentin murheenkryyni (1938) pohjautuu Topiaksen eli Toivo Kauppisen näytelmään. Laiskanpuoleinen mutta neuvokas torppari Hemminki Aaltonen (Kaarlo Angerkoski) ja lukutoukka maisteri Lauri Auermaa (Leo Lähteenmäki) eivät aluksi pärjää armeijassa, mutta komppanian päällikön keittäjätär Mimmi (Siiri Angerkoski) ja kapteenin tytär Elli Routa (Ansa Ikonen) saavat heidät sopeutumaan kuriin ja komennukseen.

Rykmentin murheenkryyni

Autuas eversti (1958) on William Markuksen ohjaama ja yhdessä kuvaaja Pentti Unhon kanssa käsikirjoittama komediaelokuva. Perheen kuolleeksi luulema eversti Carolus Rutger von Haestman (Pentti Siimes) herää kuolinvuoteeltaan ja lähtee etsimään nuoruudenrakkauttaan Amelieta (Hillevi Lagerstam). Lapset ja lapsenlapset puolestaan lähtevät etsimään karanneita rakastavaisia. Lopulta hautajaiset vaihtuvat häihin ja häämatkaan.

Autuas eversti

Jaakko Korhosen ohjaama ja Agapetuksen romaaniin perustuva komedia Aatamin puvussa ja vähän Eevankin (1931) aloitti näytelmäelokuvien äänikauden Suomessa. Lomalaiset Himanen (Joel Rinne) ja luutnantti Kehkonen (Yrjö Tuominen) tarjoutuvat kuljettamaan veneellään asemapäällikkö Viirimäen (Kaarlo Saarnio) järven yli kylään. Kommellusten kautta Himanen ja Kehkonen menettävät vaatteensa, törmäävät vankikarkuri Vikströmiin (Uuno Montonen) ja viranomaisiin. Seikkailun aikana naisenakin esiintyvä Himanen ihastuu nimismiehen (Heikki Välisalmi) tyttäreen Alliin (Elsa Segerberg).

Aatamin puvussa ja vähän Eevankin

1675542-AataminPuvussaJaVahanEevan-EN

Ossi Elstelän ohjaama ja Toivo Särkän käsikirjoittama musiikkipitoinen jännityselokuva Hevoshuijari (1943) pohjautuu Sam Sihvon näytelmään. Karjalankannakselle vuosiin 1916-17 sijoittuvassa tarinassa pahoin velkaantunut komisarius Birger Virenius (Thure Bahne) tavoittelee vaimokseen rikasta Helena Paasiota (Kyllikki Forssell). Neito torjuu miehen kosinnat ja kaipaa lapsuudenystäväänsä Kuismaa (Leif Wager). Birgerin mustasukkainen rakastajatar Verotshka (Birgit Kronström) hämmentää ihmisuhdekuvioita ja auttaa samalla suomalaisia sekä inkeriläisiä itsenäisyystaistelussa. Elokuvan ääniraita on osin tuhoutunut.

Hevoshuijari

Sallittu yli 16-vuotiaille

Huomenna

Sallittu yli 12-vuotiaille

Yrjö Nortan käsikirjoittama, ohjaama ja kuvaama rikoselokuva Kolmas laukaus (1959) perustuu Mauri Sariolan rikosromaaniin. Komisario Susikosken (Ismo Kallio) kesälomamatka keskeytyy äkisti, kun hän ottaa kyytiinsä nuoren naisen, jonka oma auto on suistunut tieltä. Neiti Kulmala (Anita Sohlberg) on matkalla käräjille, jossa hänen on määrä toimia murhatapauksen todistajana. Maanviljelijä Jukka Perälää (Vilho Ruuskanen) syytetään agronomi Armas Harstilan (Urho Seppälä) murhasta. Perälä vakuuttaa syyttömyyttään ja väittää tulleensa lavastetuksi. Lääninetsivän pyynnöstä Susikoski jää paikalle tutkimaan tapausta.

Kolmas laukaus

Orvo Saarikiven ohjaama musiikkipitoinen draama Oi, aika vanha, kultainen...! (1942) perustuu Matti Hällin samana vuonna ilmestyneeseen romaaniin. Pikkukaupungissa asuva ikuinen ylioppilas ja satunnaisilla töillä elävä Joonas Karhu (Urho Somersalmi) haluaa viettää vapun Helsingissä 30 vuoden takaisten opiskelutovereidensa kanssa. Vanhat kaverit ovat menestyneitä, mutta toisistaan vieraantuneita ja onnettomia ihmisiä. Joonas auttaa heitä löytämään jälleen ystävyyden ja elämisen riemun.

Oi, aika vanha, kultainen...!

Orvo Saarikiven ohjaama kehityskertomus Tyttö astuu elämään (1943) pohjautuu Mika Waltarin käsikirjoitukseen. Kevätkesästä 1941 alkavassa tarinassa hemmoteltu ylioppilasneiti Elli Arho (Ansa Ikonen) liittyy lottiin, koska haluaa ihailua ja jännittävää elämää. Kevytmielinen tyttö muuttuu rintamalla vastuuntuntoiseksi aikuiseksi. Elokuva on osittain tuhoutunut.

Tyttö astuu elämään

Edvin Laineen ohjaamassa urheiludraamassa Veteraanin voitto (1955) Timo-poika (Pertti-Kalevi) saa tietää isoisänsä Santeri Kivilaakson (Vilho Siivola) taustasta työväen urheiluliikkeessä. Tästä innostuneena hän alkaa kannustaa alkoholisoitunutta isäänsä, työmies Antti Ahdetta (Tapio Rautavaara) harjoittelemaan omaa lajiaan, keihäänheittoa. Elokuva on tehty yhteistyössä Työväen Urheiluliiton kanssa järjestön 35. juhlavuoden kunniaksi.

Veteraanin voitto

Kalle Kaarnan ohjaama draama Kuisma ja Helinä (1932) on ensimmäinen Larin-Kyöstin runoelman kahdesta filmatisoinnista (toinen 1951). 1800-luvun loppupuolelle sijoittuvassa elokuvassa kasakkaosasto majoittuu maalle Sankolan taloon. Osaston komea päällikkö Kuisma (Tauno Brännäs) herättää nuoren Helinän (Iris Knape-Jäderholm) huomion. Talon isäntärenki Isma (Kaarlo Kytö) on puolestaan rakastunut tyttöön.

Kuisma ja Helinä

Pieni luutatyttö (1958) on Toivo Särkän ohjaama ja Reino Helismaan yhdessä Olavi Karun kanssa käsikirjoittama lastenelokuva. Isäpuoli (Matti Lehtelä) pakottaa orpotyttö Liisan (Riitta Hämäläinen) yksin pikkukaupungista Helsinkiin myymään luutia. Ystävällisen kulkurin Maailman-Petterin (Leo Lähteenmäki) ja kodittoman Musti-koiran (susikoira Lida) avustuksella Liisa estää murtovarkauden ja kiltti konstaapeli Rinne (Kauko Kokkonen) vaimoineen (Sointu Kouvo) auttaa kaikki kodittomat uuden elämän alkuun.

Pieni luutatyttö

Valentin Vaalan ohjaama draama Niskavuoren naiset (1938) pohjautuu Juhani Tervapään eli kirjailija Hella Wuolijoen samannimiseen näytelmään. 1930-luvun Hämeeseen sijoittuvassa tarinassa vanha emäntä (Olga Tainio) hallitsee Niskavuoren taloa, jonka hoitamiseen nuori isäntä Aarne (Tauno Palo) on turhautunut. Avioliittoonsakin kyllästyneen miehen pään pistää pyörälle kylään saapuva kaunis opettajatar Ilona Ahlgren (Sirkka Sari).

Niskavuoren naiset

niskavuori_en24

Kansainvälisistä elokuvista vaikutteita ammentava mykkädraama Korkein voitto (1929) on Carl von Haartmanin ensimmäinen ohjaustyö. Naisia ja juhlimista rakastava, pahasti velkaantunut paroni Henrik von Hagen (von Haartman) huomaa sanomalehdessä uutisen entisen rakastettunsa, venäläisen tanssijattaren madame Vera Vasiljevnan (Kerstin Nylander) Suomen vierailusta. Pari kohtaa uudelleen ja kipinät lentävät. Mutta kohtalokkaan kauniilla madamella on uusi harrastus, sotilaskohteiden kuvaaminen, joka luo varjon rakastavaisten ylle.

Korkein voitto

1679896-KorkeinVoitto

Friedrich von Maydellin ja Kalle Kaarnan ohjaama draama Erämaan turvissa (1931) on ensimmäisiä kansainvälisiä elokuvayhteistöitä Suomessa. Ensimmäisen maailmansodan alla Venäjän armeijan upseeri (Bernhard Goetzke) tavataan tunnetun nihilistin Vera Maretskajaan (Hanna Taini) seurasta ja hänet pidätetään. Upseeri pakenee vankilasta ja etsiytyy erämaahan. Metsästysretkellä hän löytää lumeen tuupertuneen nuoren pakolaisen (Aarne Leppänen) ja hoitaa hänet mökissään kuntoon. Miesten välille syntyy eripuraa, kun nuorukaisen ystävä Liisa (Elisabeth Frisk) asettuu myös mökkiin asumaan. Elokuva on säilynyt vaillinaisena.

Erämaan turvissa

Jorma Nortimon ohjaama sosiaalinen draama Halveksittu (1939) pohjautuu Lauri Haarlan romaaniin. 1900-luvun alkupuolelle sijoittuvassa filmatisoinnissa kauppias Iivari Takala (Eino Kaipainen) joutuu yrittäjän urallaan suuriin vaikeuksiin, kun kauppaneuvos Merthen (Yrjö Tuominen) yrittää estää hänen menestymisensä. Kauppaneuvoksen tytär Verna (Ester Toivonen) rakastuu rehtiin Iivariin, joka ei kelpaa vävyksi Merthenin sukuun.

Halveksittu

Yrjö Nortan ohjaama ja Gösta Rodinin käsikirjoittama jännityskomedia Matkalla seikkailuun (1945) toteutettiin Fenno-Filmin ja ruotsalaisen Hamberg-Studion yhteistyönä. Säntillinen kirjanpitäjä Fredrik Lehtonen (Aku Korhonen) joutuu seikkailuun, kun pikkukaupungin tehtaan johtaja Suurkari (Yrjö Tuominen) lähettää hänet Helsinkiin tilintarkastuksen ajaksi. Suurkarin sihteeri ja rakastajatar Vera (Assi Raine) pyytää veljeään Mannea (Eero Leväluoma) varastamaan Lehtosen salkun, jota havittelee myös salaperäinen Werner (Ensio Jouko). Laboratorioassistentti Inkeri Korte (Sirkka Sipilä) ja konttoristi Pertti Alkio (Esko Saha) auttavat kiipeliin joutuvaa Lehtosta, jonka salkussa on tohtori Hellnerin (Jorma Nortimo) keksimä hormonivalmiste. Rodin ohjasi Suomessa elokuvasta ruotsalaisen version Biljett till äventyret (1945).

Matkalla seikkailuun

Sisältää seksiä

Aarne Tarkaksen käsikirjoittama ja ohjaama jännityskomedia Ei ruumiita makuuhuoneeseen (1959) sijoittuu matkailun, vapaa-ajan ja kansainvälisen rikollisuuden maailmaan. Yksityisetsivät Matti Kaarna (Helge Herala) ja Esko Honka (Tommi Rinne) pääsevät lentäjätuttunsa kutsumina ilmaisille matkoille Malagaan ja Mallorcalle. Väärää rahaa tehtaileva rikollisjoukko (mm. Ture Junttu ja Åke Lindman) houkutuslintuineen (Marjatta Kallio, Anneli Sauli) ajaa miehet pinteeseen matkakohteissa ja kotimaassa. Apu tulee lopulta odottamattomalta suunnalta.

Ei ruumiita makuuhuoneeseen

Valentin Vaalan ohjaama ja käsikirjoittama jännityselokuva Sininen varjo (1933) perustuu Mika Waltarin julkaisemattomaan novelliin. Johtajan tytär Raila Tuulo (Bigi Nuotio) on ainut, joka on nähnyt kaupunkia terrorisoivan murtovarkaan, mysteerisen "Sinisen overallin" ja tunnistaa hänet Joel Ormaksi (Theodor Tugai). Railan vaikutuksesta Joel luopuu hurjasta elämästään ja entisestä ihastuksestaan, vamppimaisesta Iris Vildistä (Ellen Parviainen). Mutta yökerhossa tapahtuu murha - ja viimeisinä sanoinaan uhri lausuu Joelin nimen. Elokuvasta on tallella noin 16 minuutin mittainen jakso ja katkelmia.

Sininen varjo

Toivo Särkän ohjaama Kovaa peliä Pohjolassa (1959) on jännityselokuva, jossa Tauno Palo tekee kaksoisroolin ulkomailta palaavana veijarina Kari Kivenä ja kansainväliseen vakoiluun sotkeutuneena johtaja Östermalmina. Kovaotteista vakoilukoplaa pakoileva Östermalm tuntee verkon kiristyvän ympärillään ja suostuttelee Kiven vaihtamaan kanssaan paikkoja viikon ajaksi. Mukana tapahtumissa ovat Östermalmia jahtaava konsuli Hansen (Kaarlo Halttunen), hänen sihteerinsä Lea Westerholm (Teija Sopanen) ja Kiven vanha aseveli Kalle Lehtonen (Hannes Häyrinen).

Kovaa peliä Pohjolassa

Matti Kassilan ohjaama jännityskomedia Radio tulee hulluksi (1952) on itsenäinen jatko-osa menestyselokuvalle Radio tekee murron (1951). Radioreportteri Toivo Teräsvuori (Hannes Häyrinen) saa idean kokeellisesta reportaasista piilotetun mikrofonin avulla, mutta hänet ilmiannetaan hulluna itsekseen puhujana ja kuljetetaan Houruniemen mielisairaalaan. Sairaalassa ailahtelevaa Toivoa pidetään mielipuolena, eikä Eila-vaimon (Ritva Arvelo) selontekokaan auta asiaa, vaan professori Piukka (Arvo Lehesmaa) määrää Toivon aivoleikkaukseen.

Radio tulee hulluksi

Ilmari Unhon ohjaama jännityselokuva Valkoisen neilikan velho (1945) perustuu Simo Penttilän käsikirjoitukseen. Hammaslääkäri Lauri Liesi (Joel Rinne) esiintyy taikurina hotelli Metropolissa, jossa samaan aikaan katoaa insinööri Reino Arpian (Tauno Majuri) arkaluontoiset kirjeet. Varkaudesta epäilty Liesi haluaa puhdistaa maineensa ja ryhtyy selvittämään kähvellettyjen papereiden arvoitusta joutuen tekemisiin alamaailman kanssa. Hänen rehellinen ja miehekäs olemuksensa tekee vaikutuksen insinöörin sisareen Raija Arpiaan (Hilkka Helinä).

Valkoisen neilikan velho

Yrjö Nortan ohjaama jännityselokuva Hiipivä vaara (1944) perustuu Kaarlo Nuorvalan ja Ilmari Waltamaan (Yrjö Norta) käsikirjoitukseen. Valokuvaaja Ilmari Lavion (Pentti Saares) ateljeessa murhataan hämäriin puuhiin sotkeutunut mies. Surmatyön aikoihin liikkeeseen on tullut viehättävä nainen, jota Lavio ei halua ilmiantaa poliisille. Valokuvaaja ryhtyy seuraamaan Soile Mäntymaana (Dolly von Alfthan) esiintyvää kaunotarta ja pääsee samalla vakoiluliigan jäljille.

Hiipivä vaara

Theodor Lutsin ja Erkki Uotilan ohjaama jännityselokuva Salainen ase (1943) sijoittuu jatkosodan ajan Helsinkiin. Suomeen saapuva Tanja Bulkova (Eija Karapää) pääsee Toini Salosen nimellä ja vakoilupäällikkö Rosenbergin (Ensio Jouko) avulla insinööri Rautavuoren (Arvi Tuomi) sihteeriksi ja selville salaisen keksinnön piirustuksista.

Salainen ase

Ilmari Unhon ohjaama jännityskomedia Kuollut mies rakastuu (1942) pohjautuu kirjailija Simo Penttilän Suomi-Filmin käsikirjoituskilpailun voittaneeseen aiheeseen. Välirauhan ajan Helsinkiin sijoittuvassa elokuvassa mannermaisen varmaotteinen eversti evp. Rainer Sarmo alias "Kuollut mies" (Joel Rinne) hurmaa naiset ja tyrmää konnat. Yhdessä ystävänsä kapteeni evp. Mikko Vehmerin (Reino Valkama) kanssa hän jäljittää rikollispomo Thomas Gardeneria (Santeri Karilo). Salaperäinen kaunotar Berita (Hilkka Helinä) hämmentää tapahtumien kulkua.

Kuollut mies rakastuu

Roland af Hällströmin ohjaama Pikajuna Pohjoiseen (1947) perustuu tanskalaisen Karen Aabyen romaaniin. Yöjunaan sijoittuvassa jännitysdraamassa joukko erilaisia matkustajia lähtee Helsingistä yöjunalla kohti Pohjois-Suomea. Kaikilla tuntuu olevan jonkinlaisia salaisuuksia sekä yllättäviä yhteyksiä muiden matkustajien kanssa. Tapahtumat junassa huipentuvat yöllä ilmenevään rikokseen ja sen seurauksiin.

Pikajuna pohjoiseen

Jorma Nortimon ohjaama ja Royn eli Tapio Vilpposen lavastama ja puvustama seikkailuelokuva "Herra ja ylhäisyys" (1944) pohjautuu Simo Penttilän romaaniin. Meksikon Yhdysvaltojen III armeijakunnan komentaja ja Sonoran sotilasläänin kuvernööri, kenraaliluutnantti T. J. A. Heikkilä (Tauno Palo) matkustaa Sierranuevan tasavaltaan yhdessä sotilaspalvelijansa Tlacan (Oiva Luhtala) ja kapteeni Silvio Spottornon (Jorma Nortimo) kanssa. Kolmikko paljastaa poliittiset juonittelut ja auttaa rehtiä markiisia don Ramiroa (Tauno Majuri). Naiset eivät voi vastustaa komeaa Heikkilää, joka vie kaunotar doña Camillankin (Regina Linnanheimo) sydämen.

"Herra ja ylhäisyys"

herrajaylh24_en

Mika Waltarin samannimiseen romaaniin perustuva Komisario Palmun erehdys (1960) aloittaa Matti Kassilan ohjaaman neljän Komisario Palmu -elokuvan sarjan. Seurapiirikeikari Bruno Rygseck (Jussi Jurkka) löydetään kuolleena kotinsa uima-altaasta juhlien jälkeisenä aamuna. Onnettomuuden syyksi arvellaan liukastumista lattialle pudonneeseen saippuaan. Komisario Palmu (Joel Rinne) ei usko onnettomuuteen, vaan ryhtyy selvittämään murhaa yhdessä etsiviensä (Matti Ranin ja Leo Jokela) kanssa.

Komisario Palmun erehdys

PalmuFull-Eng

Kohtalo tekee siirron (1959) on Armand Lohikosken ohjaama rikoselokuva, joka perustuu Hilve ja Veli Mustosen alkuperäisaiheeseen. Petäjämaan veljekset Pentti (Matti Oravisto), Mauri (Åke Lindman) ja Reino (Ekke Hämäläinen) sekä Pentin vaimo Hilkka (Tuija Halonen) odottavat malttamattomina varakkaan asessorisedän (Uuno Montonen) perintöä. Kun asessori Petäjämaa löytyy kuolleena, aloittaa komisario Nieminen (Vilho Siivola) murhatutkimukset epäillen, että syyllinen löytyy veljeskolmikosta.

Kohtalo tekee siirron

Teuvo Tulion ohjaamassa melodraamassa Levoton veri (1946) sisarukset Sylvi (Regina Linnanheimo) ja Outi (Toini Vartiainen) rakastavat samaa miest&auml;, Sylvin puolisoa Valteria (Eino Katajavuori). Avioparin v&auml;lit rikkoutuvat lapsen kuoleman vuoksi. Sokeutunut Sylvi aavistaa Valterin olevan h&auml;nelle uskoton ja vakoilee aviomiest&auml;&auml;n ja sisartaan. V&auml;hitellen h&auml;nen mielenterveytens&auml; j&auml;rkkyy kohtalokkain seurauksin.

Levoton veri

English

Hannu Lemisen ohjaama Synnin jäljet (1946) on Sukupuolitautien Vastustamisyhdistyksen kanssa yhteistyössä tehty yhteiskunnallinen melodraama. Tuula Heino (Eeva-Kaarina Volanen), Mirri Kallio (Rauha Rentola) ja Aino Lahti (Ghedi Lönnberg) ovat huonetovereita sairaanhoitajataropistossa. Sairaalaharjoittelun alkaessa Aino saa työtoverikseen tohtori Eero Jokimon (Tauno Majuri), jolla on menneisyydessä ollut suhde oppilaskodin johtajattareen Viivi ”Tantta” Raskiin (Salli Karuna). Samalla Tuula alkaa lähentyä Mirrin kihlatun Ragnar Ekholmin (Tapio Rautavaara) kanssa, joka on alkanut epäillä Mirrin rakkautta ja uskollisuutta.

Synnin jäljet

Toivo Särkän käsikirjoittama ja ohjaama Kuu on vaarallinen (1961) perustuu tanskalaisen Hans Severinsenin romaaniin. Nuori Elsi Pettinen (Liana Kaarina) liftaa johtaja Lehtojan (Toivo Mäkelä) kyytiin ja he ajavat johtajan huvilalle. Heille kehkeytyy suhde, mutta Elsi rakastuu myös nuoreen kauppiaanpoikaan Reino Tuomaiseen (Esko Salminen). Reino tulee eräänä iltana tapaamaan Elsiä kiiveten tikkaita pitkin Elsin huoneen ikkunalle ja näkee Lehtojan Elsin kanssa vuoteessa, tikas katkeaa ja Reino putoaa maahan.

Kuu on vaarallinen

Hannu Lemisen ohjaaman elokuvan Synnin j&auml;ljet ruotsinkielinen rinnakkaisversio.

Synden lockar

Wilho Ilmarin ohjaama melodraama Vieras mies tuli taloon (1938) pohjautuu kirjailija Mika Waltarin romaaneihin. Metsäkulman emäntä Astrid Jönsson (Kaisu Leppänen) palkkaa tilanhoitajaksi Aaltosena esittäytyvän työnhakijan (Eino Kaipainen), kun hänen mielisairas miehensä Alfred (Kaarlo Angerkoski) ei kykene työntekoon. Vanhaisäntä Hermanni (Aku Korhonen) auttaa voimiensa mukaan Astridia ja Aaltosta, joita mustasukkainen Alfred alkaa vainota.

Vieras mies tuli taloon

Toivo Särkän ja Yrjö Nortan ohjaama sosiaalinen draama Eteenpäin – elämään (1939) pohjautuu Juhani Tervapään eli Hella Wuolijoen näytelmään. 1900-luvun sortovuosista alkavat tapahtumat sijoittuvat kartanomiljööseen. Myöntyväisyyslinjaa ajava senaattori Fredrik Harmelius (Kaarlo Angerkoski) häätää kotoaan veljenpoikansa Robertin (Tauno Palo), joka on aktivisti ja suhteessa sisäkkö-Justiinaan (Regina Linnanheimo). Vuosikymmenten jälkeen rakastavaiset kohtaavat toisensa, kun Robert palaa perimäänsä kartanoon.

Eteenpäin - elämään

Teuvo Tulion ohjaama melodraama Mustasukkaisuus (1953) on sovitus ohjaajan elokuvasta Levoton veri (1946). Sisarukset Riitta (Regina Linnanheimo) ja Anja (Assi Raine) rakastavat samaa miestä, metsänhoitaja Jyri Marasta (Eero Paganus). Riitta päätyy Jyrin kanssa avioon, mutta kun pariskunta menettää lapsensa ja Riitta näkönsä, hän vajoaa mustasukkaisuuden myötä kohti hulluutta.

Mustasukkaisuus

Edvin Laineen ohjaama Jälkeen syntiinlankeemuksen (1953) on koulumaailmaan sijoittuva draama. Klaus Toivola (Martti Katajisto) on varkaudesta nuorisovankilaan tuomittu koululainen, joka vapautuessaan huomaa elämänsä muuttuneen. Vaikeuksista huolimatta hän jatkaa opintojaan ankaran maisteri Kaharin (Edvin Laine) silmien alla. Klausille apuaan tarjoavat entinen tyttöystävä Anja (Eila Peitsalo) sekä maisteri Tuovi (Helena Vinkka), mutta menneisyys pitää häntä otteessaan.

Jälkeen syntiinlankeemuksen

Teuvo Tulion ohjaama melodraama Laulu tulipunaisesta kukasta (1938) pohjautuu useaan kertaan filmattuun Johannes Linnankosken samannimiseen romaaniin. Koskelan talon perillinen Olavi (Kaarlo Oksanen) riitaantuu vanhempiensa kanssa, kun ei voi mennä naimisiin Elli-piian (Nora Mäkinen) kanssa. Olavi lähtee tukkilaiseksi ja viettelee tyttöjä toisensa jälkeen. Moision rikkaan talon tytär Kyllikki (Rakel Linnanheimo) saa hänet ajattelemaan kevytmielisyytensä seurauksia.

Laulu tulipunaisesta kukasta

Toivo Särkän ohjaamassa musiikkielokuvassa Pikku pelimanni (1939) työtön Anna (Regina Linnanheimo) jättää poikansa Olavin (Heimo Haitto) suutari-Antin (Jalmari Rinne) kasvatettavaksi. Suutarin kuoltua Olavi joutuu orpokotiin, josta hän karkaa kissa ja viulu kainalossa. Monien vastoinkäymisten jälkeen lahjakas Olavi pääsee musiikkiopiston professorin (Aku Korhonen) oppilaaksi ja Lontooseen kansainväliseen viulukilpailuun.

Pikku pelimanni

Valentin Vaalan ohjaama Laveata tiet&auml; (1931) on mykk&auml;elokuva, johon liitettiin tehoste&auml;&auml;ni&auml; ja Tapio Ilom&auml;en s&auml;velt&auml;m&auml;&auml; ja sovittamaa musiikkia. Melodramaattinen elokuva kertoo kansainv&auml;lisest&auml; viulistista ja naissankarista Antti Lartosta eli Anton Lardozosta (Theodor Tugai), joka ajelehtii l&auml;pi el&auml;m&auml;n suhteesta toiseen. Vieraillessaan Suomessa Lardozo iskee kyntens&auml; viattomaan maalaistytt&ouml; Kirstiin (Eeva Virtanen), mutta murskaa tyt&ouml;n ja yst&auml;v&auml;ns&auml; Eeron (Kaarlo Penttil&auml;) syd&auml;met karkaamalla aviossa olevan ihailijansa Tanitan (Alli Riks) per&auml;ss&auml; Pariisiin.

Laveata tietä

laveata_en

Hannu Lemisen ohjaamassa melodraamassa Morsiusseppele (1954) kesälomaa maalla viettävä ylioppilas Allan Smith (Jussi Jurkka) rakastuu piikatyttö Alliin (Aino-Maija Tikkanen). Palattuaan kaupunkiin hän ei enää vietä aikaa bordelleissa juopotellen, vaan keskittyy opintoihinsa. Alli pakenee pakkoavioliittoa kaupunkiin ja tulee apulaiseksi Smithin perheeseen. Allanin äiti, valtioneuvoksetar Hedvig Smith (Kerstin Nylander), ei hyväksy nuorten epäsäätyisiä avioliittoaikeita, millä on traagiset seuraukset.

Morsiusseppele

Teuvo Tulion ohjaamassa melodraamassa Levoton veri (1946) sisarukset Sylvi (Regina Linnanheimo) ja Outi (Toini Vartiainen) rakastavat samaa miestä, Sylvin puolisoa Valteria (Eino Katajavuori). Avioparin välit rikkoutuvat lapsen kuoleman vuoksi. Sokeutunut Sylvi aavistaa Valterin olevan hänelle uskoton ja vakoilee aviomiestään ja sisartaan. Vähitellen hänen mielenterveytensä järkkyy kohtalokkain seurauksin.

Ville Salmisen ohjaama melodraama Menneisyyden varjo (1946) kertoo huikentelevaisesta naistenmiehestä, insinööri Rainer Leimusta (Tauno Palo), jonka elämää painaa rikkonainen perhetausta. Rainer avioituu työnantajansa tyttären Lena Bergrothin (Ritva Arvelo) kanssa, mutta nuoren parin onnea varjostaa Rainerin mustasukkaisuuden lisäksi hänen vanhempiensa (Aino-Inkeri Notkola, Paavo Jännes) traaginen menneisyys.

Menneisyyden varjo

Teuvo Tulion ohjaama melodraama Rakkauden risti (1946) pohjautuu Aleksandr Pushkinin novelliin. Majakkasaarelle haaksirikkoutunut konsuli Mauri Holmberg (Ville Salminen) houkuttelee Majakka-Kallen (Oscar Tengström) tyttären Riitan (Regina Linnanheimo) mukaansa kaupunkiin. Konsulin hylkäämänä Riitta ajautuu prostituoiduksi, kunnes hän ja taiteilija Henrik Hormi (Rauli Tuomi) rakastuvat toisiinsa. Riitan menneisyys aiheuttaa kuitenkin valheiden ja petosten kierteen.

Rakkauden risti

Maunu Kurkvaaran yhteiskunnallisessa draamaelokuvassa nuoripari Johanna Kannisto (Thelma Ramström) ja Rauno Mäkinen (Tapio Kouki) heräävät yhteiskunnallisiin asioihin nähtyään ekokriittisen elokuvan. Johannan isä on pääministeri (Pehr-Olof Sirén) ja Raunon isä (Ekke Hämäläinen) on mukana tämän hallituksessa. Rauno asettuu nykytilaa ja ministeri-isäänsä vastaan, nähden modernin kaupunkielämän lannistavana ja yhdenmukaistavana. Rauno karkaa kotoaan ja myöhemmin nuoret kohtaavat paetakseen yhdessä kaupungista maaseudun rauhaan.

Rottasota

Aarne Laineen ohjaama Kukonlaulusta kukonlauluun (1955) perustuu Topiaksen näytelmään. Eino Kustaala (Åke Lindman) on kyllästynyt kotitilansa elämänmenoon, eikä rakastettu Eliinakaan (Anneli Sauli) enää miellytä. Kaupungista kesävieraaksi tullut Laila (Ilmi Parkkari) tuo Einon kaipaamaa vaihtelua, ja riideltyään isänsä (Arvo Lehesmaa) kanssa Eino lähtee kaupunkiin Lailan perässä, tietämättä Eliinan olevan raskaana. Kaupunkielämä osoittautuu kuitenkin erilaiseksi kuin Eino on kuvitellut.

Kukonlaulusta kukonlauluun

Toivo Särkän ohjaama draamaelokuva "1918" (1957) kertoo menneisyytensä ja omatuntonsa kanssa painivasta nuoresta pastorista Samuel Brosta (Åke Lindman), jonka Suomen sisällissota ajaa uskonkriisiin. Pastorin mieltä kiihdyttää myös omien himojensa kanssa kamppaileva ilotyttö Essi Söderman (Anneli Sauli). Elokuva perustuu Jarl Hemmerin romaaniin.

"1918"

Edvin Laineen ohjaama Kunnioittaen (1954) perustuu Ensio Rislakin samannimiseen näytelmään. Pikkukaupunkiin sijoittuvassa poliittisessa komediassa talousneuvos, Yleisen Vakauttamispuolueen Elmeri Vara (Uuno Laakso), Vapaan Valistuspuolueen edustaja rouva Selma Vuorinen (Elsa Turakainen) ja opettaja, Itsenäisten Naisten Puolueen Irja Solanen (Mirjam Novero) kamppailevat kansanedustajapaikoista. Kun nuori Pertti Aalto (Matti Ranin) alkaa luokkalaistensa kanssa käydä pilakuvin kampanjaa epäkelpoina pitämiään Varaa ja Vuorista vastaan, rehtori Reino Laurila (Tauno Palo) joutuu päättämään, tukeeko hän kansanedustajaehdokkaita vai oppilaitaan ja miten hän suhtautuu Irjan, rakastettunsa, ehdokkuuteen.

Kunnioittaen

Erkki Karun ja Risto Orkon ohjaama yhteiskunnallinen draama- ja valistuselokuva Ne 45000 (1933) perustuu Maila Talvion samannimiseen romaaniin. Elokuva tehtiin yhteistyössä Suomen Tuberkuloosin Vastustamisyhdistyksen kanssa. Tuberkuloosia vastaan taisteleva lääketieteen kandidaatti Antti Ahonen (Jalmari Rinne) joutuu keskelle kolmiodraamaa ystävänsä Heikki Huhtamäen (Kaarlo Angerkoski) ja tämän mielitietyn Helmi Hirvisen (Helena Koskinen) kanssa.

Ne 45000

Erkki Karun ohjaama ja k&auml;sikirjoittama draama- ja valistuselokuva Meid&auml;n poikamme ilmassa &ndash; me maassa (1934) on itsen&auml;inen jatko-osa Suomen puolustusvoimia esitteleville elokuville Meid&auml;n poikamme (1929) ja Meid&auml;n poikamme merell&auml; (1933). V&auml;est&ouml;nsuojelutarkastaja Erkki (Kaarlo Angerkoski) ihastuu Ainoon (Irja Simola), t&auml;rke&auml;n m&auml;&auml;r&auml;raha-aloitteen tyrm&auml;nneen kaupunginvaltuuston puheenjohtajan tytt&auml;reen. Lent&auml;j&auml;luutnantti Jarmo (Joel Rinne) joutuu tovereineen pitk&auml;nmatkan lentokilpailussa pulaan, ja saa apua vieh&auml;tt&auml;v&auml;lt&auml; Kertulta (Martta Kontula). Suomen ilmavoimien toimintaan ja v&auml;est&ouml;nsuojeluun keskittyv&auml;ss&auml; elokuvassa kerrotaan my&ouml;s kaasusodan vaaroista.

Meidän poikamme ilmassa - me maassa

Rikoselokuva Yö on pitkä (1952) on Aarne Tarkaksen esikoisohjaus, jonka hän on käsikirjoittanut yhdessä Matti Kassilan kanssa. Pankkivirkailijat Åke Strandberg (Åke Lindman) ja Jussi Virta (Jussi Jurkka) ovat makeaan elämään mieltyneitä nuoria, jotka ryhtyvät lainaamaan rahaa omin luvin pankilta. Kun tuleva tilintarkastus uhkaa paljastaa heidän kavalluksensa, he joutuvat rikoskierteeseen peittääkseen jälkensä.

Yö on pitkä

Orvo Saarikiven ohjaama draama Suomisen Olli yllättää (1945) perustuu Tuttu Pariston (Seere Salminen ja Elsa Soini) käsikirjoitukseen. Helsinkiläinen Olli Suominen (Lasse Pöysti) ja hänen ikätoverinsa vapautuvat sodan päätyttyä asepalveluksesta. Nuorilla on sopeutumisvaikeuksia, jotka aiheuttavat ongelmia kotona ja koulussa. Olli joutuu ystävänsä Ekan (Kalevi Hartti) kanssa rahavaikeuksiin ravintolajuhlinnan ja juopottelun takia. He sekaantuvat hämäriin liiketoimiin eivätkä jaksa paneutua ylioppilaskirjoituksiin.

Suomisen Olli yllättää

Hannu Lemisen ohjaama ja Väestöliiton asiantuntija-avulla käsikirjoittama Tuhottu nuoruus (1947) on yhteiskunnallinen elokuva lasten ja perheen tärkeydestä. Muurarin vaimo Elma Niininen (Henny Valjus) synnyttää jälleen lapsen suureen työläisperheeseen. Perheen vanhin tytär Kirsti Niininen (Helena Kara) seurustelee salaa lääkärin pojan Eino Varjon (Kullervo Kalske) kanssa ja tulee tälle raskaaksi. Kirsti kamppailee vaikean tilanteensa kanssa peläten, miten Eino ja hänen isänsä muurari Niininen (Paavo Jännes) ottavat uutisen vastaan.

Tuhottu nuoruus

Valentin Vaalan ohjaama yhteiskunnallinen komedia Juurakon Hulda (1937) pohjautuu Juhani Tervapään eli kirjailija Hella Wuolijoen samannimiseen näytelmään. Tapahtumat sijoittuvat 1930-luvun Helsinkiin, jonne torpan tyttö Hulda Juurakko (Irma Seikkula) saapuu työnhakuun. Hän pääsee tuomari Soratien (Tauno Palo) sisäköksi, mutta ryhtyy pian opiskelemaan kyllästyttyään työväestön huonoon kohteluun ja asemaan. Huldan sisukkuutta ihaillaan, mutta häntä myös kadehditaan ja yritetään häväistä.

Juurakon Hulda

Mikko Niskasen esikoisohjaus Pojat (1962) perustuu Paavo Rintalan samannimiseen, vuonna 1958 ilmestyneeseen romaaniin. Sota-ajan Ouluun sijoittuva draama kertoo viisipäisestä poikajoukosta, jonka mieltä kiihottavat kaupunkiin asettautunut saksalainen sotilasosasto, kauttakulkevat sotilasjunat ja ajan ihanteet. Tarinan edetessä keskushenkilöksi nousee Vesa-Matti Loirin esikoisroolinaan esittämä Jake.

Pojat

pojat_24pfs_en

Maunu Kurkvaaran elokuvaa on innoittanut kirjailija Hannu Salamaa vastaan käyty jumalanpilkkaoikeudenkäynti ja Markku Lahtelan romaani. Kirjailija (Pekka Haukinen) on kirjoittanut noitavainoja käsittelevän historiallisen romaanin ja joutunut syytteeseen jumalanpilkasta. Yhteiskuntakriittisen kirjan kirjoitusprosessi hiertää välejä vaimoon (Sinikka Hannula), mutta ystävä ja nuorisopappi Kaj (Yrjö Tähtelä) auttaa kirjailijaa keskustelemalla kirkon yhteiskunnallisesta roolista.

Kielletty kirja

Valentin Vaalan ohjaama historiallinen elokuva Sysmäläinen (1938) pohjautuu kirjailija Jalmari Finnen samannimiseen romaaniin. 1600-luvun Vihtiin, Turkuun ja Sysmään sijoittuvassa filmatisoinnissa Arvid Tandefeltin (Olavi Reimas) ja Brita Ekestubben (Sirkka Sari) isät ovat sopineet alaikäisten lastensa avioliitosta. Palattuaan 15 vuotta myöhemmin Saksasta sotimasta Arvid rakastuu Turussa tuntemattomaan kaunottareen, joka huiputtaa miestä riemastuttavalla tavalla.

Sysmäläinen

sysma_en24

Ilmari Unhon ohjaama Koskenkylän laulu (1947) on maalaisromanssi, jossa varakkaan talon poika, Reino Köyri (Tauno Palo), putoaa pakoretkellään hevosen kyydistä ja päätyy Liuhalan mökkiin Venlan (Emma Väänänen) hoidettavaksi. Siellä hän rakastuu talon tyttäreen, Annaan (Hilkka Helinä). Parin yhteiselämää vaikeuttavat aikaisemmat avioliittolupaukset ja epäselvyydet sukulaisuussuhteissa.